Äitiaikaa: syyllisyyttä, nautintoa ja sunnuntaisaarnaa

Syyllisyys omasta nautinnosta on istutettu lähes jokaisen äidin olkapäille sillä siunaaman hetkellä, kun oma lapsi saapuu maailmaan. Kaikessa rakkaudessa lapsi saapuu tuottamaan loputtoman valintatilanteen siitä, kuka tulee ensin.
Toisessa vaakakupissa on se, mikä on tärkeää lapselle ja mikä sinun vastuusi äitinä. Ja siinä toisessa se, että mikä on tärkeää itselle ja vastuusi omaa hyvinvointiasi kohtaan. Tämä vaakakuppi sitten heiluu koko elämän puolelta toiselle punnuksineen, painolastinaan monia mielikuvia oikeasta ja väärästä äitiydestä. Siellä kupeissa on painona kunniallisuutta, lupaa elää omana itsenään, nauttia elämästä vain ihmisenä ja jatkuvaa huolta siitä, että olet äitinä hyvä ja riität.  

Äitiyden rooli on yksi elämän haasteellisimmista nautinnoista.

Harva meistä on niin onnellinen asemassa itsensä kanssa, että kipuilematta tuo vaakakuppi heiluu, mutta pysähtyy aina siihen balanssiin. Toisessa kupissa oman elämän näköinen riittävän hyvä äiti ja toisessa kupissa oman elämän näköinen riittävän hyvä minä. Moni jatkaa sillä yhdellä ainoalla kupilla ja täyttää elämänsä niin. Äitiroolin merkitys hukuttaa alleen kaiken sen, mitä ihminen on oikeasti. Äitiys on kaunista, loputtoman merkityksellistä ja ihmeellistä, mutta se ei ole ihmisen koko elämä. Usein viimeistään siinä kohtaa, kun lapsen ainakin pitäisi lähteä täyttämään omaa elämän vaakakuppiaan tai maljaansa, tulee vastaan se tosiasia, että ihminen äitiyden takana on varsin vieras ja hänen mielitekonsa elämälle ovat tippuneet aikaa sitten matkasta.  

Hyvinvoiva lapsi tarvitsee hyvinvoivan vanhemman

Happinaamari aina ensin itselle ja sitten lapselle. Jos happi loppuu äidiltä, niin ei hän ketään enää pelasta. Jos äiti ei pidä huolta itsestään, se heijastuu välittömästi lapsen hyvinvointiin. Lapsi on vanhempien mielen hyvinvoinnin ilmapuntari. Korkeapaineen ylläpitämiseksi on vanhempien vastuulla pitää omasta hyvinvoinnistaan huolta. Myös (mahdollinen) parisuhde vanhempien kesken on lasten elämän turvallinen pesä, jossa kiintymys, rakkaus ja yhteys rakentavat lapselle siltaa kohti hyvää aikuisuutta.

Hyvinvointiin ei kaivata suloisesti sisustettuja täydellisiä koteja eikä kolmea pakollista päännollaustuntia viikossa kuntosalilla. Siihen ei kaivata juuri täydellisesti mätsääviä lapsen ja aikuisen vaatemallistoja tai juuri oikeanlaista ruokavaliota. Siihen kaivataan ajatusta siitä, että sinä äitinä olet ensisijaisesti ihminen, jolla on omat tarpeet hyvinvoinnille. Niiden tarpeiden täyttämiseen on oltava lupa itseltä, koska muuten voi pian huomata olevansa kauniin kodin keskellä täydelliseltä näyttävä äitiraunio. Tuon raunion sisällä velloo muiden ihmisten tarpeet, vastuu ja lopulta kaiken ilon lamaannuttava kyynisyys. Valitettavan monen kauniin elämän keskellä asuu yksinäinen ja surullinen äiti, joka on hukannut itsensä perhe-elämän vaatimuksissa.

Aikuiset ovat aina lapselle mallina siitä, kuinka itseä tulee kohdella ja kuinka elämästä on erityisen tärkeää myös nauttia.

Nautintosi elossa
Velvollisuus vastaan vapaus

Vaakakupin tasapaino ei ole helppo tehtävä, kuten totesin. Aina on mielessä sata ja yksi selitystä siihen, että sen oman jutun voi unohtaa, koska pitää…. koska lapset… koska kumppani… Sata selitystä sille, että oman ajan ottaminen, oman mielihyvän metsästyksen ja omasta nautinnosta huolehtimisen voi unohtaa. Vain vähäksi aikaa… kun nuo muut ja niiden tarpeet… Kunnes huomaa vuosien jälkeen purevansa joka yö hampaita yhteen leukaluut kipeinä ja otsan kohdalle on liimaantunut vanne, joka kiristää niin, että hymykin on kadonnut aikaa sitten. Usein mielihyvää tyydytetään enemmän koskemalla puhelimeen ja suklaaseen kuin itseen tai kumppaniin. Samalla mieleen on asettautunut katkeruus siitä, ettei oma hyvä olo ole itsellesi tärkeää, saati sitten kenellekään muulle.

Vapaus elämän velvollisuuksista, tekemätön aika ja aikaa ajatella itse, on sitä happea, mikä on tärkeää päivittäin, viikoittain ja jatkuvasti. Loputtomiin et sinäkään voi olla vain toisia varten. Jos tahdot antaa itsestäsi parasta, niin kuin me kaikki usein tahdomme, on siellä toisessa vaakakupissa oltava asioita, joilla siihen antamiseen tankataan voimavaroja. Vapaus olla kuinka itse tahtoo tuottaa vapautta antaa itsestään myös muille. Ja ei, nyt en puhu edes siitä, että pitäisi lähteä jonnekin, mikä on tärkeää ajoittain sekin. Vaan mielenvapautta kotona, kaiken sen härdellin keskellä.

Varjele päätäsi vanteelta ja raivaa itsellesi minäaikaa.

Puoliso ei osaa ja lapset eivät viitsi

Meidän perisynti on vaatia asioita tapahtuvaksi niin, että ne kelpaavat meidän standardiimme. Tästä kannattaa luopua saman tien. Vähemmälläkin kiristyksellä selviää, jos puoliso tekee oman osansa juuri niin kuin taitaa. Lapsia voi ja kannattaa vaatia alusta saakka omatoimisuuteen ja vastuiden jakamiseen perheen sisällä. ”Tämä ei ole palvelukoti” –on erityisen hyvä ajatus. Jokainen osaa vaikka mitä, jos haluaa, myös se puoliso. Jos aikuinen ihminen ei osaa pestä pyykkiä, siivota tai kuvittelee sen olevan toisen tehtävää, niin hyvä on alkaa opetella. Itseään ei kannata myöskään perheessä ryydyttää ajatuksella, että hoidan kun muut eivät. Tämä vaatii tahtoa muutokseen, jos siihen on luisuttu. Mutta niitä reiluuden kissoja kannattaa nostaa rohkeasti pöydälle ja yhteiseen keskusteluun, niin kauan kuin asiat muuttuvat. Märinä ja mutina ystäville tai Facebookissa ei auta. Joskus kaivataan supernannymaista aikataulutusta, työlistoja ja sopimuksia. Joskus sitä, että tuo syvimmät tunteensa esiin siitä, ettei koe arvostusta ja kunnioitusta perheessä, jos on sen perheen ainoa vastuullinen toimija. Joskus ammattilaiset luona keskustelut yhdessä auttavat tässäkin.

Vastuunjako taulu

Joskus omaa aikaa on raivattava, joskus on tiukasti opetettava, ettei äidinkään tarvitse olla palveluksessa ja saatavilla kaiken aikaa. Joskus on kirjoitettava makuuhuoneen oveen lappu ”äidin omaa aikaa”, joskus on lapsienkin hyvä oppia sana ”ei” ja odottamaan. Tai on hyvä oppia, että aikuisella (tai molemmilla) on oltava latausaikaa, ja sitä kunnioitetaan. Tarve olla kaiken aikaa tutka päällä valmiina vastaamaan kaikkeen ja mahdolliseen, saa patterin loppuun jokaiselta kohtuullisen pian. Kun ne patterit loppuvat, ei jää enää energiaa edes niille lapsille, saati mihinkään muuhun. Varsinkaan sinulle.

Hyvin pienten lasten kanssa on tärkeää jakaa vanhemmuutta puolison kanssa ja etsiä verkostoonsa turvallisia aikuisia, jotka viettävät lapsien kanssa hetken, kun äiti nollaa päätään. Oma ainutkertaisuus lapsen vanhempana ei tarkoita sitä, ettei apua voisi ottaa vastaan. Kannattaa luopua kontrollista ja uskoa, että lapselle on äärettömän tervettä opettaa luottamusta myös muihin aikuisiin. Lapsen saa kyllä varsin kätevästi opetettua hyvin riippuvaiseksi ja tarvitsevaksi itsestään, mutta siinä onkin sitten samalla myynyt pois sen vaakakupin toisen puoliskon, missä luki: sinun elämä.

Teehetkiä, hyvää musiikkia ja masturbointia

Lapset eivät mene rikki, jos sinä et äitinä ole kaiken aikaa saatavilla. Pienten lasten kanssa pieniä hetkiä ja isompien kanssa sitten enemmän. Omaa aikaa ja nautintoja, ei kannata kasata odottamaan viikonloppua kerran vuodessa, vaan niitä on annosteltava säännöllisen topakasti myös keskellä arjen hässäkkää. Moni nollaa päätä liikunnalla, mikä on valtavan hyvää omaa aikaa, mutta mieli kaipaa myös aikaa, jolloin ei tarvitse suorittaa tai tehdä mitään. Nautinnollinen ja hidas teehetki kuunnellen hyvää musiikkia voi olla kullan arvoinen kesken arki-illan. Varastettu hetki sooloseksiä omassa rauhassa voi olla juuri se, mikä pitää pään kunnossa. Voisiko tätä pyytää kumppanilta? ”Otatko vastuun siksi aikaa, että käyn laukeamassa rauhassa?”. Kuinka monella huutaa nyt sisällä ajatus, että ei hyvänen aika, ei tuollaista voi pyytää, saati tehdä, kun lapsia on paikalla. Vaikka juuri se antaisi järjettömästi voimaa jaksaa rankan päivän loppuun saakka.

Toukokuu on masturbointikuukausi ja kehotan kaikkia siitä yhtään pitäviä äitejä nauttimaan siitäkin touhusta yllin kyllin.

Jokaisen mieliteot ja nautinnot ovat toki erilaisia. Aika usein lohdutamme, kannustamme ja palkitsemme itseämme suklaalla, viinilasillisella ja vaikka (netti)shoppailulla. Siihen nähden seksi on ilmaista, ei lisää painoa eikä vaadi poistumista kotoa, ja harjoittelemalla sen ihmeistä pääsee nauttimaan lähes jokainen. Innostuttuasi seksistä voi tulla ennennäkemätön voima sinun äitiyteesi ja koko elämään. Se ihana tunne siitä, että on antanut luvan itselleen ja ottanut sellaista nautintoa, mitä tarvitsee, voimistaa kokemusta arvokkaasta ihmisyydestä. Jokainen äiti kaipaa sitä tämän päivän velvollisuuksien äärellä.

hellimisaika, itsetyydytys, masturbaatio
Seikkailuja ja seksilomia

Vanhemmuuden alussa pitäisi tehdä sopimus siitä, että millä kaikella tavalla pidämme huolta suhteestamme ja seksistämme. Tuota sopimusta olisi hyvä vuosihuoltaa, ihan muistutusmielessä ja lisätä siihen sitten uusia tarpeita ja toiveita ihmisenä kasvun myötä. Suhteen hoitoa ei voi siirtää mihinkään -sitten kun -aikaan. Sitä on tehtävä tässä ja nyt, sen ”ei ole aikaa” –keskelläkin. Se on oltava sen verran tärkeää molemmille, ettei se huku vanhemmuuden vaatimuksien alle. Jokainen lapsi tarvitsee vanhemmat, joilla on lystiä keskenään, lämpöä, rakkautta sekä hyvinvointia lisäävää seksiä. Sen tuomalla tunneilmastolla opetetaan lapsille kiinnostavaa ja ihanaa aikuisuutta.

Oma aika voi ja kannattaa olla myös sitä yhteistä aikaa. Kahdenkeskiseen kivaan kannattaa panostaa, nähdä vaivaa ja ottaa se prioriteetiksi. Jos lapsilla on kaksi harrastustuntia viikossa, niin pitää olla vähintään aikuisillakin yhdessä. Aika voi olla iholla olemista, hengittelyä tai puhumista jostain, mikä ei liity lapsiin mitenkään. Ensisijaisen tärkeää on olla toiselle ihan jotain muuta kuin lapsen toinen vanhempi. Kumppani kun pääasiassa on rakastunut ihmiseen, sinuun, eikä tulevien tai olevien lasten vanhempaan. Perhe on tärkeä yksikkö, mutta parisuhde ehdottomasti sen kivijalka.

Irtiotot ovat äärettömän tärkeitä. Kun on aikaa olla vain te, voi tutustua toiseen uudelleen ja uudelleen. Sitä parisuhde kaipaa ollakseen elinvoimainen. Irtiotot eivät oikeasti kaipaa rahaa eivätkä välttämättä usein niin paljon aikaakaan, kuin mitä ajatellaan. Lapsenvahdin hankkimisen vaiva kannattaa nähdä, jotta saa aikaa jollekin, mikä on elintärkeää onnellisuudelle, niin vanhempien kuin lastenkin.   

Seksilomalla seikkaillut äiti jaksaa paremmin arjen käänteitä ja kommelluksia.

Juuri sinun nautintosi on oikeanlaista

Ja tähän loppuun tulee äitienpäivän sunnuntaisaarna seksuaalisuudellesi:

”Äiti, etsi herkeämättä sitä mistä nautit. Tutustu kehoosi ja mieleesi, rakasta ne kauniiksi ja elinvoimaiseksi. Usko vakaasti, että olet kaiken nautinnon arvoinen, ainutlaatuinen ja ihmeellinen ihminen. Ei ole olemassa nautintoa, minkä joku muu määrää olevan sinulle sinunlaistasi. On olemassa vain nautintoa, jonka sinä löydät itsellesi sopivaksi. Olkoon se kuinka hidasta, herkkää, nopeaa, kilttiä, tuhmaa taikka syntistä tai jotain ihan muuta.

Äitiys ei koskaan ole syy olla nauttimatta siitä kaikesta, mistä ihminen sinussa innostuu ja kiihottuu. Sinulla on lupa kaikkeen mielihyvään, vallattomuuteen ja euforian ihmeisiin, mitä maailma sinulle ikinä tarjoilee tai mitä tarjoilet itsellesi. Sinulla on iästäsi huolimatta oikeus etsiä, ihmetellä ja löytää lisää, uudelleen ja uutta. Sinulla on lupa keskittyä itsesi äärelle ja tutkiskella juuri sinua himottavia ja haluttavia asioita, olivat ne muille sitä tai eivät. Sinun ei ole pakko nauttia seksistä, mitä sinulle tarjoillaan, vaan oikeus kertoa ääneen, millaista seksiä sinä tahdot ja tarvitset. Sinun nautinnoissasi ei tarvitse olla kaavaa, ei säännöllisyyttä eikä itsestäänselvyyksiä, vaan jokainen hetki saa olla nautintosi suhteen erilainen ja aina uutta tulvillaan. Sinä et ole vääränlainen tai rikki, vaan kesken ja kaikkea ihanaa on varmasti löydettävissä. Sinulla on oikeus armollisuuteen ja empaattisuuteen tunteidesi äärellä.

Sinun ei milloinkaan tarvitse suostua mihinkään, mihin sinut velvoitetaan, painostetaan tai pakotetaan. Eikä mihinkään mikä on kurjaa, sinua tai nautintoasi vähättelevää tai haavoittavaa. Sinulla on oikeus olla niin arvokas ihminen, että voit kieltäytyä, ja tuollaiseen sinua velvoittava ihminen ei ole arvoisesi. Sinulla on oikeus kieltäytyä seksistä niin kauan, kun se ei ole nautinnollista juuri sinulle. Sinulla on oikeus keskittyä korjaamaan, jos jotain on rikottu. Ja usko, että hyväksyntä, puhuminen ja sinua kuunteleva sekä kunnioittava nautinto korjaa sinua eheäksi. Sinulla on oikeus myös hakea apua oman seksuaalisuutesi eheyttämiseen, jos sitä kaipaat.

Sinulla on oikeus tilata laatikot täyteen leluja, joilla on ainoa tarkoitus saada sinut nauttimaan. Sinulla on oikeus saada sooloiluaikaa ja nauttia siitä ilman syyllisyyttä. Sinulla on oikeus olla haluava ja haluttu. Sinulla on oikeus kertoa tarpeistasi ääneen ja tulla niiden kanssa kuulluksi. Sinulla on oikeus olla rietas, villi ja perverssi. Tai herkkä, hauras ja henkinen. Ja sinulla on oikeus tulla hyväksytyksi juuri tuollaisena, kokonaisena sinuna.

Äiti, olet ainutkertainen seksuaalinen olento ja sinulla on täysi oikeus nauttia siitä ja elämästä, jotta vaakakuppisi pysyy tasapainossa ja saat olla ihmeellinen sinä.”

Kukkakimppu, ihana sinä

Lempeyttä äitienpäivään, ihana sinä!

Rakkaudella Rouva Syld

Luethan myös viime vuoden äitienpäiväblogini: Kunniallinen äiti ei pervoile.

Ja lapsen oikeuksien päiväksi kirjoitetun: Lapsella on oikeus seksiä harrastavaan vanhempaan

Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.