Kaalimato on aikuisten seksilelu ja muita totuuksia

Blogi vastauksena Jukka Vuorion artikkeliin Helsingin Sanomissa 27.1.2020
”Hieromasauvan surina puskee autoradiosta keskellä päivää: ”Isi, mikä on kaalimato?”

Kuuluisan seksivälinekaupan mainokset kaikuvat kaikilla kanavilla. Vanhemmat antavat hanakasti palautetta ja tekevät valituksia siitä, että mainokset ovat epäsopivia. Kaalimadot ja jortikat aiheuttavat kiusallisia tilanteita, kun lapset kyselevät, että mitä ne ovat. (Tämä ei muuten ole kaupallinen yhteistyö, mutta jelly alkaa olla niin tuttu jortikka, että käytän sitä ilmaisua kuitenkin). Väitän, että aika moni vanhempi sulkee radion välttääkseen keskustelun tai jättää lapselle selittämättä. Näin sanoo tekevänsä myös Helsingin Sanomien toimittaja Jukka Vuorio.

Kiusallisuus

Kaalimato tai Jellyjortikka ei ole sama asia aikuiselle ja lapselle. Aikuinen löytää häpeän mainoksista, koska hän tietää mistä puhutaan. Aikuinen tietää, mitä seksi on ja tietää, mitä Jellyjortikalla tehdään. Ainakin pääsääntöisesti… monia käyttökohteita voisi tietysti miettiä, mutta se on toisen stoorin aihe. Aikuinen näkee siis seksin ja jortikan itse teossa, lapsi ei. Lapselle se on radiosta kuultu hassu nimi, jonka vuoksi aikuinen sulkee radion tai menee vaikeaksi. Pahimmassa tapauksessa aikuinen vastaa lapsen kysymyksiin jortikasta hyvin negatiivisesti ja käskee olemaan kyselemättä. Voisin väittää, että kovasti alkaa jortikka kiinnostaa, kun siihen liittyy valtava tunnelataus, jonka lapsi kyllä aistii.

Lapsi ei näe ketään piehtaroimassa kiihkoissaan jortikan kanssa sängyllä tai tekemässä sillä hyvää kumppanilleen. Tämä on aikuisen näky, ja siksi me pelkäämme vastata.

”Isi, mikä on kaalimato?”

Vuorio kertoo, että kaksi ja puoli vuotiaan kysymykseen kaalimadosta on hankalaa vastata. Tuon ikäiselle on aika sama, vaikka vastaisi sen olevan seksilelu, koska asiayhteys on lapselle olematon ja seksi sananakin vielä vieras. Kiusallisuus tulee siitä aikuisen ajatusmaailmasta, ettei seksistä sovi puhua, eikä mainoksesta. Kiusallisuudesta lisää vähän tuonnempana.

Koululaisen kohdalla Vuorio kauhistelee, jos lapsi menee vaikka googlaamaan kyseisen kaalimadon. Tähän on nyt pakko sanoa, että älypuhelimen lapsensa käteen antava vanhempi antaa seksiinkin (ja väkivaltaan ja kaikkeen muuhun oikeasti vahingolliseen asiaan) suorastaan pandoran lippaan. Usein jo ensimmäisellä luokalla. Kaalimato on siinä kohtaa aika pikku juttu sen kiusallisuuden kanssa, mitä sieltä on saatavilla mahdollisista estoista huolimatta. Ja lapset löytävät porno- ja muut seksisivustot vallan hyvin ilman mainosten ohjaustakin. Koska seksi kiinnostaa, ja se kiinnostus on ihmiselle hyvin luonnollista.

Kaalimato ei vahingoita ketään

Totuushan on se, että jortikat ja kaalimadot on tehty tuottamaan nautintoa ja mielihyvää. Joten ne eivät ole paha asia, eikä ne aiheuta vaaraa kenellekään. Myöskään seksi ei ole paha asia, eikä sen kuulu olla negatiivista, hävettävää tai kiellettyä. Jellyjortikka ei kuulu toiminnassaan lasten maailmaan. Mutta eivät sinne kuulu päivittäiset sodat, perheväkivallat, kouluampumiset jne. mitä media työntää lasten silmiin ja korviin, halusimme tai emme. Tätä informaatiota tulee paljonkin sieltä Ylen kanavilta, mitä Vuorio suosii. Jellyjortikka on huomattavasti vähemmän vaarallista meininkiä siihen verrattuna, millaista ahdistusta lapsissa saa aikaan muu median suoltama sisältö.  

Seksistä ei puhuta 

Ymmärrän täysin ja vallan hyvin, miksi vanhemmalle on haastavaa kohdata jortikka yhdessä lasten kanssa. Meillä on sellainen seksuaalikasvatuksen historia, ettei seksistä ole lupa puhua. Sitä harrastetaan pimeässä peiton alla ja mielellään pussi päässä, ettei siitä vaan jouduta keskustelemaan. Ja omien lasten kanssa se on hankalin puheenaihe ikinä, koska meille on opetettu, että se on noloa. Olemme pääsääntöisesti kaikki oppineet hyvin varhain, että seksi on häpeiltävää, piiloteltavaa ja suorastaan kiellettyä. Ja siitä ei puhuta etenkään omien vanhempien kanssa. Ja lystikkäästi me näillä radion sulkemisilla jatkamme tuota kielteistä perintöä lapsillemme. Vaikka tässä kohtaa maailman menoa pitäisi olla suorastaan itsestäänselvyys, että avoimuus, positiivinen seksuaalikasvatus ja oikean tiedon jakaminen ennustavat lapselle tulevaisuudessa vähemmän häpeää itseä ja omaa seksielämää kohtaan. Ja sehän olisi jokaisen aikuisen etu.

Seksin sanoman ei koskaan pitäisi olla kielteinen tai vaiettu.

Seksi ei kuulu pikkulapsille, mutta seksuaalikasvatus kuuluu

Vuorio toteaa, etteivät seksivälinemainokset ole törkeitä, eikä seksissä ole mitään pahaa, mutta nämä asiat eivät nyt vain kuulu pikkulapsille. Minä sanoisin, että maailma on täynnä asioita, mitkä eivät kuulu pikkulapsille, ja vanhemman tehtävä on silloin kertoa ikätasoisesti oikeaa totuutta. Miksikö? Koska se on ainoa keino suojella lasta, kun pumpuliin ja pulloon ei voi työntää kasvamaan.   

Alle kouluikäiselle riittää vielä hyvin vastaukseksi, että kaalimadot ja jortikat ovat aikuisten leluja. Jos tulee lisäkysymyksiä, niin voi sanoa, että ne tuottavat aikuiselle kivaa oloa ja hyvää mieltä. Jos tulee vielä lisäkysymyksiä, niin voi sanoa, että puhutaan näistä sitten, kun se on sinulle enemmän iän suhteen aiheellista. Aikuisten asiat kun ovat aikuisten asioita, ja saavat ollakin. Tämän kaiken voi sanoa positiivisesti, kuin minkä tahansa lasta kummastuttavan asian. Lapselle jortikka ei kerro samaa tarinaa kuin aikuiselle.

Kouluikäiset altistuvat jo vaikka mille älypuhelimien kautta. Jos vanhempi ei ole oikean tiedon kanava, niin netti varmasti tekee sen vanhemman puolesta. Mutta kouluikäisen keino suodattaa saatua tietoa on vielä hataralla pohjalla. Jokainen voi muistella lapsuuttaan, kuinka kielletty ja vaiettu seksi kiinnosti vimmatusti, ja kuinka sitä osattiin hyvin etsiä ilman mainoksiakin. Ennen älypuhelimia sen löytäminen vain oli vaikeampaa. Nyt pornolehdet ja -elokuvat ovat kädessä lapsella kaiken päivää. Ainoa vaihtoehto on tarjoilla oikeaa tietoa lapselle puhumalla.  

Kouluikäiselle vastaus voi olla myös, että se on aikuisten lelu, se jortikka. Seksi-sana tulee lasten tajuntaan vähän asuinpaikasta riippuen viimeistään 8 – 9 –vuotiaana. Siinä kohtaa sanaa voi käyttää jo vanhempikin. Joten voi sanoa, että se on aikuisten seksilelu. Jos tulee lisäkysymyksiä, niin edelleen voi sanoa, että se tuottaa nautintoa ja hyvää oloa. Koska se on seksin tarkoitus. Ja siinä ei ole mitään väärää. Jos kysytään mitä sillä jortikalla tehdään, niin voidaan vastata, että hyväillään itseä. Väitän, että lähes kaikki lapset ovat tässä kohtaa jo keksineet jotain muuta kiinnostavaa, jos aikuinen on puhunut asiasta neutraalin positiivisesti. Ja taas jatkokysymyksiin voi todeta, että näistä voimme puhua sitten, kun se on sinulle ajankohtaisempaa.

Jos vastausta ei keksi heti lapsen kysyessä, voi aina sanoa, että jutellaan kotona lisää, ja sitten voi miettiä, että mikä on ikätason huomioivaa ja omalle lapselle sopivaa kuultavaa. Seksuaalineuvojiltakin saa apua keskusteluun, jos se tuntuu itsestä mahdottomalta.

Tärkeintä on antaa lapselle olo, että ihan kaikesta on lupa kysyä ja puhua.

Seksistä puhuminen on turvataidoista tärkeimpiä

Seksi on aikuisten yhdessäoloa, hellimistä, silittelyä ja hyvän olon tuottamista puolin ja toisin. Siinä käytetään vartalon kaikkia osia ja etsitään yhdessä, mikä on kenellekin kivaa ja mukavaa. Seksissä on myös jokaisen oikeus tehdä siinä asioita, mitkä itsestä tuntuvat hyvälle, tai sitten olla tekemättä, jos ei hyvältä tunnu. Näin voi vastata lapsen kysymykseen siitä, mitä on seksi. Tärkeää on myös käydä läpi se, ettei kukaan saa koskettaa ilman lupaa.

Kun lapsella on avoin mahdollisuus puhua aikuisen kanssa myös seksiin ja seksuaalisuuteen liittyvistä asioista, on kanava auki silloinkin, jos lapsi kohtaa jotain itseään vaurioittavaa. Avoimesti kaalimadoista ja jortikoista puhuminen antaa kokemuksen siitä, ettei seksi ole tabu ja että siitä on lupa aikuiselta kysyä. Jos emme luo seksuaalikasvatuksella avoimuuden pohjaa, niin miten kuvittelemme, että lapsi uskaltaa puhua mitään siihen liittyvää, vaikka se voisi pelastaa esimerkiksi hyväksikäytöltä? Siinä kohtaa, kun netin ihmeellisessä maailmassa tulee lapsen silmille jotain, mikä mietityttää tai järkyttää, niin hän tulee pyytämään vanhemmalta apua, jos luottaa, että niin voi tehdä. Meillä on jokaisella kokemus lapsuudesta, kun seksi on kiellettyä, ja silloin sitä ei ainakaan uskalla ottaa puheeksi. Tätä ajatusta en äitinä ainakaan tahtoisi lapsilleni siirtää.

Vanhemman suhtautuminen seksiin siirtyy lapselle pelkästään tunneilmastollakin. Joten tutkiskele itse omaa seksimaailmaasi ja mieti, millaista mielikuvaa haluat siirtää.

Seksin kuuluu olla kiinnostavaa ja ihanaa

Seksi on aikuisena hyvinvoinnin tekijöistä ja onnellisuuden kokemuksista yksi merkittävimpiä. Parisuhteen hyvinvoinninkin näkökulmasta se on varsin tärkeä yhteyttä ylläpitävä ihanuus. Uskon, että jokainen toivoo lapselleen onnellista aikuisuutta, jossa saisi olla sinut oman seksuaalisuuden kanssa ja kokea tarpeita täyttävää seksielämää. Tämä mahdollistuu vain puhumalla, ja sen puheen me opimme jo lapsuudenkodissa.

Seksuaalineuvontaa ja –terapiaa tehdessäni kohtaan lähes kaikkien aikuisten kanssa saman historian: seksuaalisuus ja seksi on ollut vaiettu, kielletty ja häpeällinen aihe lapsuudessa. TV –kanavat on suljettu, kun elokuvissa on ollut seksikohtaus, mistään ei ole puhuttu sanaakaan ääneen ja salaa katsotusta pornosta kiinnijääminen on aiheuttanut pahimmassa tapauksessa ankaraa kuritusta. Ja tätä historiaa me sitten jatkamme sulkemalla radiokanavia.

Seksin kuuluu olla kiehtovaa, ja sitä tulisi jokaisen vanhemman arvostaa niin, että ikätasoisesti siitä voidaan lapselle puhua ja sen äärellä olla avoimia. Ihan vain siksi, ettemme tuottaisi lisää häpeää, mitä siihen kielteisesti suhtautuminen aiheuttaa. Seksin voi sanoa olevan aikuisten asia, jota tehdään silloin, kun ollaan yhdessä toisen ihmisen kanssa ja rakastetaan hirmusti. Onhan se vähän ruusuinen kuva, mutta sellaisen kuvan voimme toki lapselle antaa.

Jortikat eivät ole lapsille ongelma, jos aikuinen ei tee niistä sellaista.

Kun kaalimato hirvittää

Kuten kaikessa, mikä itseä kuohuttaa, on hyvä lähteä tarkastelemaan, miksi se tekee niin. Jos kaalimadot ja jortikat nostavat omaa ärsytyskynnystä tai punaa poskille, niin on hyvä tutkailla itse tai ääneen puolison kanssa, että mikä siinä herättää tunteita. Sekö, ettei siitä ole saanut itse puhua ääneen tai ettei itsellä ole seksille sanoja? Vaiko se, ettei vanhempana kykene puhumaan noin nolosta aiheesta lapsille? Onko ongelma silloin mainoksessa, vaiko vanhemman suhtautumisessa seksiin ja seksuaalisuuteen?

Siinä samassa ajassa kun tehtailisi valitusta mainonnan eettiseen neuvostoon voisi googlailla seksuaalikasvatuksen materiaaleja ja hyviä kirjoja lapselle luettavaksi. Niiden äärellä voi valmentautua vanhemman yhteen tärkeimmistä tehtävistä: oikeanlaisen seksuaalikasvatuksen antamiseen. Se kun kuuluu ihmisoikeuksiin perustuviin seksuaalioikeuksiin.

Ensi kerralla, kun kaalimato ja jortikka juhlivat radiossa muista, että lapsellasi on oikeus kuulla sinulta mitä ne ovat. Ja ei, kaalimadosta ei tule kaaliperhonen, vaan parhaassa tapauksessa sillä saa huikean orgasmin. Mutta tämän kertomuksen loppuhuipennuksen voi kertoa lapselle sitten myöhemmin.   

Rouva Syld

Lapsen oikeuksien päivän kunniaksi kirjoitin blogin, jossa vanhemmuuden teemaa on myös käsitelty. Sen pääset lukemaan täältä.

Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.