Panopuheita ja punastelua

Seksuaalineuvojan puolisona olen saanut nautinnon keskustella seksuaalisuudesta ja seksistä liki päivittäin. Ihmisen seksuaalisuus on valtavan laaja ja mielenkiintoinen aihealue, ja siihen tulee uppouduttua välillä tuntikausiksi. Tämä ei suoranaisesti liity vaimoni ammatinvalintaan, vaan ehkä juuri päinvastoin. Seksipuhe on ollut osa arkeamme jo ennen kuin seksi otti arjessa paikkansa. Miten siihen oli päästy?

Mennään viime vuosituhannelle. Olen todistanut miehistä seksipuhetta lapsesta asti. Kasvoin melko vapaamielisen lapsuuden, jossa seksi oli monin tavoin läsnä. Ei toki ihan näkyvästi, mutta olin nokkela poika. Kotona seksistä tai seksuaalisuudesta ei juuri puhuttu, mutta totta kai poikien keskinäisissä puheissa vilahtelivat taajaan tytöt ja heihin liittyvät jännät asiat.

Teini-iän hurrikaaninomaisessa kaaoksessa pienessä kiljupöhnässä kuuntelin kovien poikien juttuja korvat punehtuen. Tahto olisi ollut ottaa rehvasteluun osaa ja nostaa samalla omaa statusta ryhmässä. Tosin en koskaan tohtinut mainita mitään, koska kokemukseni olivat tuskaisen nolojen ensiaskeleiden jälkeen pyöreä nolla. Jälkikäteen olen tajunnut, että poikien seksipuheilla ei välttämättä ollutkaan mitään todellisuutta taustalla.

Poikien puheissa yksi jos toinenkin oli tehnyt tyttöjen kanssa tuhmia asioita, joista sitten Aurajoen rantatörmillä aamuyöllä öristiin. Kilju toi rohkaisua ja keräsi suulaista pojista kiinnostuneita tyttöjä ryhmään mukaan. Oltiin kuin pieniä aikuisia, juotiin ja kessuteltiin, miteltiin voimia painien. Minä olin sen joukon hiljaisin ja ujoin. Tyydyin katselemaan ja kuuntelemaan kateellisena taka-alalla, kun muut pojat juttelivat tytöille, joista ehkä oli päiväunia nähty. Ihmisten tarkkailun ensimmäiset oppitunnit suoritin niinä öinä kiitettävin arvosanoin.

Puhe seksistä oli teininä samanlaista kuin se oli pienempänä poikien kesken lähimetsissä Tarzania leikkiessä. Siitä puhe, mistä puute. Tai ainakin siitä, mitä kuviteltiin. Oli ehkä nähty isän piilottamat seksifilmit tai löydetty lehtiroskiksesta vanhoja miestenlehtiä. Oli ehkä luettu salaa mummolassa tuhannen ja yhden yön tarinoita posket hehkuen. Tai Timo K. Mukkaa, jonka teksti oli jo todella rietasta. Mielikuvitus tarjoili mausteet sanoille ja kuville.

Poika-aikaa leimasi jonkinlainen tyhjyys seksitietämyksen saralla, ja parannusta siihen saatiin milloin mistäkin. Seksi ei näkynyt 1980 – 90- luvuilla niin avoimesti, ja siksi sen löytäminen jostakin olikin todellinen riemu. Seksitietoisuuden lisäämiseksi oli nähtävä kuitenkin tuskastuttavan paljon vaivaa. Siihen aikaan ei nopeaa ja helppoa nettipornoa ollut saatavilla lainkaan. Puheissa vilahtelivat panemiset ja suihinotot.

Teiniaika olisi voinut olla kokeilualtista ja antoisaakin aikaa, vaan ei ollut. Kertakokeilu, joka päättyi nolosti lyhyeen jäi ainoaksi koko nuoruusaikana. Tuli turhautumista ja onni oli omissa käsissä. Seksistä kehtasi puhua entistä aremmin, ja epäonnistumisesta ei lainkaan. Muiden poikien puheet jatkuivat samana kuin siellä lähimetsissä Tarzanina viilettäessä. Olikohan kukaan sittenkään tehnyt sen kummempia asioita kuin minäkään? Olikohan muillakin noloja kokemuksia, joita peiteltiin kovan jätkän äänekkäillä puheilla? Maine naistenmiehenä kohensi kivasti monien poikien asemaa jengissä, mutta sama maine tytöillä toi jakorasian leiman. Nuoruusvuodet olivat luultavasti suurta valhetta, jolla peiteltiin kokemattomuutta.

Hämmennystä on herättänyt aikuisiällä sama ikuinen puhe panemisesta ja suihinotosta. Sitäkö seksi valtaosalle miehistä on, vai onko näillä Tarzaneilla edelleen peiteltävää? Työpaikkojen seinät tulvivat tyttökalentereja ja taukohuoneet panojuttuja. On kovia sällejä, joilla on maine naistenkaatajina ja seksihurjastelijoina. Saavat pillua joka viikonloppu baarista ja panevat monta tuntia. Mihin unohtuu naisen nautinto? Missä on todellinen seksipuhe? Missä on nyanssit ja syvyys?

Todellinen seksi löytyy jostain ihan muualta. Siihen vaaditaan kumppani, joka on avoin ja luotettava. Seikkailunhalua tarvitaan paitsi seksiin myös siitä keskustelemiseen, sillä tutkimusmatka seksin kartoittamattomille alueille käy yhtä hyvin huulten kautta sanoina tai ruudun välityksellä viesteinä.

Paluu alkuun. Tapasimme vaimoni kanssa Tinderissä, kuten tähän päivään sopii. 90-luvulla olisimme napanneet toisemme luultavasti nuortenlehdestä tai ircistä. 80-luvusta en osaa sanoa, mutta koko lähiseudun sinkku- ja seksitarjonta ei kuitenkaan silloin ollut kätevästi taskussa. Emme varsinaisesti etsineet mitään tällaista, vaan ennemminkin hyvää tyyppiä, jonka kanssa nähdä välillä vaikka keikalla käynnin merkeissä. Vaikka mieli oli avoin ja foorumi seksuaalissävytteiseksi mielletty, seksi ei tullut viesteihimme heti. Kun se tuli, tunsimme toisemme jo parin teehetken verran. Oli kuitenkin luottamus ja intuitio, tuntui jännältä jakaa ajatuksia seksistä ja oli vapautunut olo. Toinen ei tuominnut, vaan innostui sekä innostutti lisää. Jaettiin fantasioita ja kerrottiin halut sekä toiveet. Tämä kaikki jo paljon ennen kuin mitään varsinaisesti tapahtui. Seksiä oli puhekin, kuten olemme sittemmin oppineet. Seksiä oli katseisiin kätketyt kysymykset.

Päädyimme puheissa pitkälle. Tiesimme toisen haaveet, olimme sanoittaneet halumme. Totesimme, että tiemme veisi ennemmin tai myöhemmin lakanoihin. Ja mikä yö se sitten olikaan! Ja aamu. Torkuin töissä seuraavan päivän, ja päässä jyskytti ajatuksia hämmennyksestä himoon. Mitä ihmettä oli juuri tapahtunut? Tapahtuiko kaikki oikeasti? En ollut koskaan kokenut likimainkaan vastaavaa, enkä koskaan ollut tuntenut itseäni niin mieheksi.

Jokusen vuoden parisuhteessa elettyämme olen saanut kuulla paljon siitä, että tein alussa asioita vaimolleni juuri oikein. Tänään olemme vielä viisaampia ja löytäneet paljon uusia asioita toisesta ja itsestäkin. Ajattelen niin, että tein vain niin kuin olin aina haaveillut, ja kuuntelin lisäksi toisen ajatuksia. Opettelin toista ihmistä ja hän minua. Kemiaa sen silti täytyy olla. Ajatustenlukua. Sulautumista toiseen niin täydellisesti, että toisen nautinto on omaa.

Tässä valossa voisi luulla, että olisi ihan helppoa puhua kokemusasiantuntijan äänellä seksistä suoraan ja syvällisesti. Väärin. Pihapuun pikkutarzan punastuu edelleen ja rykien vaihtaa puheenaihetta. Työpaikan oman elämänsä seksihullut puhuvat panemisesta ja suihinotosta. Mikään ei muutu. Paitsi se, että minä tiedän, mitä seksi oikeastaan on.

Herra Syld

Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *