Pihviä ja vähän muutakin

Naistenpäivässä keskitytään ruusujen tuoksuun ja onnitellaan kaikkia tasa-arvoisen lempeästi ja ehkä jopa hienoisen laimeasti. Monelle päivä ei ole mikään juttu ja monelle koko sukupuolikaan ole mikään juttu ja niin saa toki aivan yhtä hyvin ollakin. Moni on kuitenkin varsin otettu naistenpäivästä ja saamastaan huomiosta, vaikka päivää vaivaakin hienoinen latteus. Ehkä vähän pliisua ja tavallista juhlia vain naista? Onneksi jotkut puolisot ovat varsin mielikuvitusrikkaita ja ymmärtävät tämänkin päivän olevan loistava tapa huomioida naista ja pönkittää siten rakkaansa hyvää oloa monella tapaa.

Sitten tullaan tähän ”miesten” päivään, jolloin feministit draamakuningattarina tarjoilevat mieluummin pikanuudeleita ja masturbointia. Ja monet yksinäiset miehet valittavat kohtaloaan pakastekohmeisen jauhelihapihvin äärellä. Mutta vaatiihan tämä päivä nyt kaikkiaan huomattavasti paljon enemmän ja seksiin viittaavalla osiolla jopa tekee päivästä niin jännän, että kukkahattutätejä ja puolta kansaa muutenkin hirvittää. Tsiisus, jos joku kannustaa johonkin seksiin viittaavaan. Tai mitä, jos joku menee esittelemään paistamaansa pihviä somessa, niin samalla saamme tietää, että nyt niillä myös heiluu peitto illalla. On se edelleen erikoista, miten niin luonnollinen asia on meillä niin suuri tabu tänäkin päivänä.

Päivän vaatimuksena on tietenkin, että kohdehenkilöllä on joku kokkaustaitoinen henkilö lähipiirissään, joka saattaisi osata paistaa jollain tavalla jonkinlaisen pihvin. Tai vaihtoehtoisesti voisi kiikuttaa syömään sen ravintolaan. Jos settiin kuuluu molemmat osiot, niin tuo läheinen ei voi olla kuka tahansa. Naistenpäivään ei tarvita ketään, miesten päivässä on oletus, että joku muu toteuttaa jotain ja ehkä joku sellainen, jonka kanssa ollaan intiimissä suhteessa.

Päivä kyllä osuu täysin onnellisuusakselin ytimeen: ruokaa ja seksiä

Väitän, että aika monelle ruoka ja seksi olisivat ne toiveet, joita useimmiten toivoisi, jos uskaltaisi. Ensin massu täyteen ja sitten hetki, jossa saa keskittyä vain omaan nautintoon. Pelkäänpä, että liian moni ajattelee, että maailma on miesten muutenkin ja olkoon ilman pihviään ja se toinen osio on unohdettu muutenkin jo aikaa sitten turhana toimintana. Ajoittain oikeasti tuntuu pahalta miesten puolesta. Saavatko he useinkaan pyydettyä itselleen mitään hyvää, kun koko sukupuoli on leimattu itsekkääksi maailman valtiaaksi joka sortaa naisia. Tätäkin tapahtuu, mutta moni mies on sellaiseen aivan syytön ja kaipaa varmasti enemmän huomiota ja hellintää itselleen.

Uskon vahvasti, että monessa parisuhteessa, jossa puoliso kokee, että hänenkin tarpeensa täyttyvät, on tänään käyty ostamassa kaupan suurin pihvi ja toiseenkin osioon valmistaudutaan hartaudella. Ja toivon ettei yksikään toteuta päivää velvollisuudesta ja mieti jälkikäteen ettei taas olisi kannattanut, koska itse ei saa suhteestaan sitä mitä haluaa.

Uskon myös, että toisen huomioinnin voi aloittaa koska tahansa, millä verukkeella tahansa tai ilman sitäkin ja katsoa, mitä se tekee parisuhteelle. Uskon myös, ettei pihvillä ja suuseksillä saa välttämättä suurta muutosta aikaan yhdessä päivässä, mutta jos se aloittaa hyvän huomioinnin kierteen, niin aika pian alkaa olla parempi olla molemmilla.

Uskon myös siihen, että monet miehet ovat äärettömän otettuja ja tuntevat itsensä merkitykselliseksi, jos heille tehdään hyvää ruokaa ja heitä hellitään lisää sen jälkeen. Niin tulisi meitä kaikkia kohdella parisuhteissa, jos se tekee meidät onnelliseksi. Ja toivon, että ne miehet jotka sen pihvinsä äärellä ovat tänään herkutelleet ja nauttineet toisenkin osion kohdalla muistavat antaa vähintään yhtä ihania elämyksiä puolisolleen ja mahdollisimman usein.

Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *