Rakas, kiellän sinulta seksin

Ei tänään. Ei nyt. En jaksa. On stressi, kiire, väsymys, kuormaa, töitä, kotihommia, lapsia ja kaikkea. En pysty, enkä tahdo. Tai vain hiljainen ei, josta jää ilmaan roikkumaan sata sanomatonta asiaa, ja jonka jälkeen puoliso tuntee itsensä vähintäänkin huonoimmaksi ikinä.

Olen toistanut itseäni loputtomiin sanomalla, että seksi juhlii vapaudesta. Seksiin ei saa pakottaa, painostaa eikä kiristää ketään. Jokaisella yksilöllä on omat rajat ja niitä pitää kunnioittaa. Jokaisella yksilöllä pitää olla vapaus päättää, haluaako seksiä vai ei. Yli omien rajojen seksiin suostuminen satuttaa ihmistä aina. Lopulta usein haavoja voi olla niin paljon, että seksi muuttuu viimeiseksi asiaksi, mitä suostuu tekemään. Ja koska ketään ei voi pakottaa parisuhteessakaan, on oikeus päättää siitä, haluaako seksiä vaiko ei.

Seksissä tärkeintä on vapaus haluta ja omat rajat

Tuomitsetko puolison seksittömyyteen?

Mutta asialla on toinenkin puoli. Jos suljetussa parisuhteessa ihminen ei tahdo seksiä, hän tekee päätöksen seksittömyydestä myös toisen puolesta. Se joka ei halua, sillä on valta ja sitä valtaa voidaan käyttää myös väärin. 

Seksuaalinen tarve ei ole perustarve, kuten syöminen ja juominen. Ihminen ei kuole ilman seksiä. Mutta näivettyy jollain tavalla kyllä, jos ei koskaan saa toteuttaa omaa seksuaalisuuttaan toisen kanssa, jos se on itselle tärkeää. Ja usein se ihmiselle on. Kaunis ajatus siitä, että rakkaus, kumppanuus, vanhemmuus sekä tiimihenki riittävät, ei ole kovin realistinen. Eikä sitä ainakaan yksin voi päättää parisuhteessa riittävän tyydyttäväksi molemmille.

Seksuaalinen itsensä ilmentäminen on monille ihmisille tärkeä osa onnellisuutta. Parisuhteessa ollaan usein sillä ääneen lausumattomalla ajatuksella, että toinen on ihminen, jonka kanssa myös sitä seksiä voi toteuttaa. Ja voihan jokainen toki sooloilla, vaikka miten. Mutta seksissä kun on kyse niin paljosta muustakin kuin teknisestä suorituksesta ja hetken nautinnosta. Mitä kaikkea siis puolisoltasi kiellätkään, kun kiellät seksin?

Seksissä valta on sillä, joka siitä kieltäytyy

Seksuaaliseen toimintaan vaikuttava sairaus

Jos seksuaaliseen toimintaan ei terveydentilan takia kykene, käydään vielä syvemmissä vesissä. Mutta keskustelun paikka on siinäkin. Estävätkö terveydelliset syyt kaikenlaisen seksin ja läheisyyden, vaiko vain osan siitä? Miten toiselle puolisolle taataan tyydyttävä seksielämä jatkossa? Jos seksuaalisuuden esteenä on sairaus, tuomitaanko sen mukana toinen, terve ja haluava ihminen myös samalla samaan kohtaloon? Teeman keskusteluihin suosittelen ammattiapua mukaan, koska tunneskaalaa on varmasti paljon.

Millainen tarve seksi sinulle on?

Harvoin tulemme puhuneeksi ääneen toiselle siitä, minkälainen tarve seksi yleensä on. Jokaiselle ihmiselle seksi on aina erilainen kombinaatio tarpeita. Joillekin se on fyysisen ja henkisen läheisyyden antamisen sekä saamisen tarvetta. Joillekin se taas on yhteyden kokemisen tarvetta tai keino päästä oikeasti toisen äärelle. Joillekin seksissä täyttyy arvostuksen tarve tai siinä tulee syvimmän ytimensä kautta kuulluksi ja nähdyksi. Joillekin seksi on ainoa keino oikeasti kertoa omasta rakkaudesta. Joillekin seksi on hyvinvointia, keino saada purkaa stressiä ja voimaantua. Joillekin seksi on keino toteuttaa itseään ihmisenä ja ainoa keino toteuttaa seksuaalisuutta. Monille seksi on kehon, mielen ja sydämen vuorovaikutusta, jota halutaan nimenomaan jakaa ihmisen kanssa, jonka kanssa jaetaan koko elämä. 

Toisen puolesta emme voi päättää millainen tarve seksi hänelle on, emmekä sitä kuinka tärkeää se on toiselle ja mistä näkökulmasta. Ja jos emme tästä keskustele, niin puolin ja toisin jää epäselväksi, mitä seksin mukana kielletään toisen elämästä. Mitä jos kiellät toista näyttämästä rakkauttaan? Mitä jos kiellät häntä tuottamasta kauneinta hellyyttään? Mitä jos kiellät häntä tulemasta nähdyksi ainutlaatuisena ihmisenä? Tai kiellät häntä jakamasta ihmeellisintä asiaa, mitä hän toisen kanssa haluaa jakaa? Vaikka seksi näyttäytyisi orgasmikeskeisenä nopeana yhdyntänä, sillä voi silti olla merkittävä vaikutus ihmiselle tunnetasolla.

Seksi ei ole vain fyysinen suoritus, usein siis kiellämme paljon enemmän, kun kiellämme seksin

Vastuu suhteen seksielämästä

Suhteessa voidaan hyvin olla ilman seksiä. Jos ajatus on molemmille hyvä ja kumpikaan ei seksiä kaipaa, niin kaikkihan on valtavan hyvin. Mutta usein suhteeseen on lähdetty olettamuksesta, että suhteeseen kuuluu seksi. Jos näin on, niin on otettava keskusteluun, miksi tämä osa suhteesta poistetaan. Ilman puhumista ja neuvottelua näin ei pitäisikään toimia.

Aikuisen vastuu parisuhteessa on olla vastuussa myös sen seksiosuudesta tasapuolisesti. Ja nimenomaan niin, että jos seksiä ei tahdo, niin asia vaatii yhteistä tarkastelua. Miksi seksi ei ole sellaista, että sitä olisi ihanaa haluta? Mitä voisimme tehdä eri tavalla puolin ja toisin? Millaisia ovat minun kaasut ja jarrut halun syttymisen suhteen? Miten seksiä voisi virittää, jotta se kiinnostaisi? Kenenkäänhän ei tarvitse haluta seksiä, joka ei ole nautinnollista itselle. Mutta omalla vastuulla on pyytää sellaista, mikä on.

Jos kiellät suhteessa niin tärkeän elementin, että toisen voi olla vaikeaa nähdä suhdetta enää yhdessä elämisen arvoisena, otat vastuun siitä, että suhteessa olemisesta voidaan neuvotella uudelleen. Kyllä, on oikeus ajatella, että haluaa olla sellaisessa parisuhteessa, missä on seksiä. Seksittömään suhteeseen jääminen ei ole kenellekään pakko.

Parisuhteessa oleminen kun on aina valinta muutenkin.

Häpeä siivittää seksittömyyttä

Haluttomuus ja seksittömyys kertovat usein häpeän tarinaa. Häpeää itsestä, omista nautinnoista ja tarpeista. Häpeää siitä, etten saakaan sellaista seksiä, kuin haluaisin ja häpeää usein siitä, etten uskalla sitä pyytää ääneen. Häpeää siitä, että rakas ihminen ei annakaan sellaista seksiä kuin tarvitsen ja tahdon. Häpeää omasta kehosta ja kokemuksesta etten riitä tai kelpaa. Häpeää siitä, etten edes osaa ilmaista ääneen, mikä seksissä ei minua houkuta enää. On paljon helpompaa kieltäytyä mahdollisista uusista kokemuksista kokonaan, kuin lähteä avaamaan oikeasti ääneen sitä, mitä yhteiseltä seksiltä toivoisi. Varsinkaan jos ei tiedä itsekään. Se on äärettömän inhimillistä ja ymmärrettävää, mutta parisuhteen kannalta vastuutonta. Syyttävällä sormella en osoita, vaan tahdon herättää ajatuksen tuosta vastuusta.

Itselle ihmeellisen seksin löytämiseen kannattaa nähdä vaivaa

Avoimuus ja puhuminen ovat häpeän purkua parhaimmillaan, ja empaattinen ymmärrys poistaa sitä tehokkaasti. Koska seksimme on liian usein mielikuviemme vääristämää ja siitä on oma käsikirjoitus vielä yhdessä kirjoittamatta, niin älä luovuta häpeän äärellä. Seksi voi monella tapaa antaa jotain sellaista, mistä et ole ikinä tiennyt mitään, kun saatte häpeän käsiteltyä.

Joskus se, että lopulta puhuu kaiken ääneen, on parasta mitä voi parisuhteessa tapahtua

Rakkaus ei ole omistamista

Meillä on jännittävällä tavalla sisään kirjoitettu ajatus siitä, että rakkaus riittää ja parisuhde pysyy hyvänä itsessään. Samoin usein ajattelemme, että rakkaus tuottaa toiselle jonkun taianomaisen kyvyn ymmärtää minua täydellisesti. Rakkauden tunteen romantisointi unohduttaa sen, että suhteen eteen pitää tehdä töitä, ja suurin työnteon ilmentyminen on puhuminen ääneen. Meillä unohtuu usein myös ajatus siitä, että suhteessa ollaan vapaaehtoisesti joka ainoa päivä, niillä säännöillä, mitkä yhdessä luomme. Usein hoemme ääneen, ettei täällä ketään omisteta. Mutta käytännössä ajatellaan, että kyllä rakkaus riittää yhdessä oloon ja ajatuksien lukuun. Viis siitä, saatko loppuelämän aikana yhtään seksiä, kunhan pysyt vierellä. Ilman kosketusta, läheisyyttä ja seksiä ihminen näivettyy. Ilman niitä useat hakevat tätä kaikkea muiden sylistä. Ilman ääneen sanomista kukaan ei tiedä, mitä toinen tarvitsee.

Jos hylkää suhteen, toisen tarpeet ja omankin nautinnon, voiko vaatia toista olemaan siinä mukana?

Koska voin lähteä?

Ihmissuhde on neuvottelusuhde. Kukaan tai mikään ei määritä sille laissa muita vaatimuksia, kuin ettei toista saa vahingoittaa, ilman lupaa. Kaiken muun kaksi ihmistä (tai monisuhteissa useampi) voi määrittää keskenään. Harvoin suhteessa puhutaan säännöt ääneen, ja alttarillakin saatetaan luvata, että niin myötä- kuin vastamäessä. Mutta ei siellä erikseen luvata, että olen sun kanssa, vaikka en saisi seksiä ikinä. Moniko suostuisi, jos kysyttäisiin?

Ihmiset usein pohtivat suhteissaan pitääkö siihen jäädä, jos se ei täytä seksuaaliselta osalta omia tarpeita. Ei tarvitse. Mutta sanoisin, että kun on suhteeseen yhdessä menty, niin olisi hyvä, että siinä olevista ongelmista puhuttaisiin yhdessä myös ääneen. Ammattilainen voi auttaa, jos yhdessä ei selvitä. Näkisin, että aikuisella on vastuu suhteen parantamisesta kaikin keinoin. Jos ne keinot eivät auta, niin sitten on parempi jatkaa erillään. Yhtään hampaat irvessä suhteessa eläjää tämä maa ei kaipaa lisää, mutta monia suhteita voitaisiin pelastaa yksinkertaisesti puhumalla.

Valta on myös vastuuta

Kuten sanottua, seksistä kieltäytyjällä on valta. Mutta sillä, jolla on valta, pitäisi olla vastuu myös asian selvittämisestä. Tarkennan vielä: jokaisella on päiviä, ettei seksi huvita, ja se on elämää. Mutta jos sinä tai kumppanisi systemaattisesti kieltäydytte jatkuvasti ja keksitte syitä seksittömyydelle, niin parisuhteen hyvinvoinnin kannalta aikuisen pitäisi siitä kantaa vastuu. Kieltäytyjän vastuulla on haluttomuuden syiden tutkiminen yhdessä ja erikseen.  Vastuu on myös puhumista omista tunteista, toiveista ja tarpeista ääneen. Sekä siitä, mitä en halua ja mitä en toivo. Neuvoisin vielä senkin, että haluttomalla olisi suurempi vastuu löytää keinoja toisen lähelle pääsemiseksi, koska kieltäytyminen on usein kovin loukkaavaa. Ei voi siis olettaa, että kieltäytyy seksistä ja olettaa toisen vastuulla olevan vielä hellyyden äärelle pyytämisen.

En tahdo, että kosketat

Mitä jos ei todellakaan halua toista, eikä tahdo mennä edes lähelle. Ei ole kiinnostunut selvittämään mistä haluttomuus johtuu, eikä tahdo sille tehdäkään mitään. Tai toinen on loukannut niin syvästi tai kohdellut huonosti, ettei kiinnosta yhtään ottaa vastuuta seksistä.

Jos puolisoa ei tee enää mieli edes koskettaa, se on erittäin oleellinen syy varata aikaa yhteiselle puhumiselle yhdessä tai sellaisen ammattilaisen kanssa, joka osaa auttaa. Jos puhuminen tuntuu huonolta tai mahdottomalta ajatukselta, niin vapaus on sitten valita elämä yksin tai jonkun toisen kanssa. Yksikään suhde ei ole puhumattomana ja onnettomana kärsimisen arvoinen. Toisin sanoen, silloin vastuulla on uskaltaa lopettaa suhde, jossa ei halua edes yrittää tehdä siitä parempaa.

Vastuu seksistä on suhteen, sinun ja puolisosi kunnioitusta, koska jokaisessa parisuhteessa jokainen on hyvän olon arvoinen.

Rouva Syld

Jos kyseinen teksti herätti sinut katselemaan suhdettasi ja kaipaisit siihen ulkopuolista apua. Lue lisää seksuaalineuvonnasta täältä ja parisuhdevalmennuksesta täältä. Ja ota rohkeasti vastuu käsiisi!

Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.