Seksuaalineuvojana voin sanoa sanan seksi

Kun tekee työkseen seksuaalineuvontaa, totean usein, että helpommankin intohimon olisin työurakseni voinut valita. Niin jännältä kun se kuulostaakin, pelkästään keskustelua tuokin lysti on kuitenkin. Toki se vasta jännää onkin, että keskustellaan seksuaalisuudesta tai jopa seksistä. Kuka sitä nyt vapaaehtoisesti ventovieraan kanssa? 

Yritysneuvonnassa neuvoja ei voinut sanoa liiketoimintaani ääneen. Parisuhdevalmennus vielä tuli suusta ulos, mutta tämä toinen epäilyttävä toimintani ei. Hiukan minua jopa huvitti, mutta lähinnä teki mieli mainita, että ei, en tee kuitenkaan seksityötä. Ja vaikka tekisinkin, niin sekin olisi laillista yrittämistä. Elämme kuitenkin sivistysvaltiossa ja vuotta 2019.

Seksuaalineuvonta koulutuksen myötä minulle aukeni valtava maailma ihmisen seksuaalisuuden äärellä. Seksuaalisuus on osa identiteettiämme, mukana koko elinkaaremme ja vaikuttaa elämässämme hämmästyttävän moneen asiaan. Mitä avoimemmin itseensä, omaan seksuaalisuuteen ja seksiin suhtautuu, niin sen helpompaa ja onnellisempaa oleminen on. Siihen kuuluu ehdottomasti myös omien ja toisten rajojen kunnioittaminen.  

Usein kertoessani työstäni saan vastaan vähän väkinäisen hymyn ja lakonisen kommentin ”hyvä”. Ani harva kysyy mitään enempää ja keskustelunaihe vaihtuu uskomattoman äkkiä. Tämä saa tietysti pienen pirun istumaan olkapäälleni ja rienaamaan lisää… mitä jos kertoisin seuraavaksi, että olen joskus myös sitä seksiäkin kokeillut. Kuten melkein kaikki kynnelle kykenevät muutkin ihmiset. Se kun on meille äärettömän luonnollista toimintaa, jota harrastetaan lisääntyessä ja joskus ihan vaan siksi, että siitä saattaa tulla tosi hyvä olo. Mutta en voi enkä tahdo, ammattilaisena minun asiani ei ole kertoa omasta seksielämästäni, se on minulle yksityisasia. Ei lääkärikään jaa omia sairauksiaan tai terapeutti mielensä myllerryksiä. Ja en myöskään omaa minkäänlaisia meedion taitoja, joilla skannaan kaikkien vastaantulevien ajatukset ja seksuaalisen elämäntilanteen. Tavatessamme ihminen kertoo juuri sen mitä haluaa kertoa ja juuri sitä asiaa käsittelemme.

Minä vain niin mielelläni autan ihmisiä herkän ja usein vaikeankin aiheen äärellä, jotta heillä olisi parempi olla. Ja olen niin usein ja monin tavoin nähnyt sen vaikutuksen ihmisen olemiseen ja elämiseen.

Edelleen monille suomalaisille seksuaalisuus on ristiriitainen käsite ja seksi paikoitellen jopa pelottava tabu. Ja ymmärrän sen. Kulttuurimme ja historiamme, olkoonkin se joskus ollut hyvin rietastakin elämää, ei varsinaisesti ruoki seksuaalisuudesta ja seksistä puhumista ääneen. Meillä on suorastaan vuosikausien perinne tähän puhumattomuuteen. Vaikka kaksimielisyys ja panojuttujen huutelut työpaikoilla puhuvat toista kieltä, niin henkilökohtainen seksuaalisuus ja seksi on usein häpeää aiheuttava keskustelunaihe. Ja sitä pidetään usein niin yksityisenä, ettei asiaa käsitellä edes omassa mielessä.  Ja ymmärrän senkin. Jostain hyvin syvältä kumpuaa ajatukset, ettei kunniallinen ihminen puhu seksiasioita ääneen. Ja minä teen sitä sitten ihan työkseni. Onhan se vähän epäilyttävää…

Seksi on teemana usein vaikea siksi, ettei kukaan ihminen halua tuntea itseään huonoksi tai epäonnistujaksi. Seksi voi olla yksi niistä suurimmista kulisseista mitä ihminen voi pitää yllä, jopa suhteessa itseensä ja puolisoonsa. Ja ymmärrän tämänkin. Uskon, että suurimmalla osalla olisi halu olla seksissä hyvä, ehkä jopa jumalainen, mutta ymmärrystä ja keinoja saattaa puuttua. Ja syy on harvoin yksilön, vaan aika usein syynä on meidän todella valistuspainotteisen ja suorastaan ankean suppean seksuaalikasvatuksen ja puhumattomuuden kulttuurin.

Tämä ”kyllä luonto ajaa tikanpojan puuhun” –menetelmä, jota edelleen meillä seksuaalikasvatuksessa käytetään varsinkin tunteiden, seksin harjoittelun ja siitä nauttimisen suhteen, ei ole kovin toimiva. Nuoret etsivät vastauksia tilastojen mukaan Demi –lehdestä ja Salkkareista, ja lopputulos saattaa olla lopulta suorittamista ja haluttomuutta. Ihan maalaisjärjellä ajatellen, nuo kanavat eivät välttämättä anna kovinkaan hyvää pohjaa oman seksuaali-identiteetin tutkimiselle, saati sitten seksitaitojen kehittämiselle.

Tämän ajan aikuiset taas ovat omaa polkuaan kulkeneet jo pitkäänkin ja lapsuuden ja nuoruuden kokemukset ja kaikki muukin matkan varrella on voinut kuormittaa seksiämme niin, että ainoa lopputulos on omasta seksuaalisuudestaan irtaantunut ja haluton (usein myös onneton) ihminen. Haluttomuus lisääntyy huminalla ja kun katselee ympärilleen, niin eivät ihmiset muutenkaan voi kovin hyvin, saati parisuhteet.

Minusta on tolkuttoman surullista, että asia joka voisi tuoda loputtomasti hyvää oloa ja onnellisuutta ihmisille, on niin suuri tabu, ettei sen solmuja uskalla useinkaan avata. Tai vaikka olisi taivaanlahja kaikille seksikumppaneilleen, voi siitäkin voisi olla joskus tärkeää puhua. Neuvontaan tullessa, ei tarvitse missään määrin olla ongelmia vaan ainoastaan halu tuulettaa ajatuksiaan ääneen. Olivatpa ne millaisia tahansa.

Seksuaalisuuden ja seksin solmut ovat kovin hankalia tungettavaksi maton alle, mytty voi kasvaa niin isoksi, että se vie ilon elämästämme kokonaan.

Ja se maksaa…

Seksuaalineuvontaa on saatavilla onneksi myös jonkin verran ilmaiseksikin. Se on etenkin nuorille erityisen tärkeä palvelu. Mutta meistä monilla on perhe ruokittavana, joten korvausta tehdystä työstä on pakko saada.  Moni maksaa miettimättä 140 e yhdestä kampaajakäynnistä tai 90 e siitä, että ripset tai kynnet ovat ojennuksessa. Siihen verraten seksuaalineuvonta on jopa halpaa, koska sillä voi saada huomattavasti pidemmäksi aikaa (jos ei jopa loppu elämäksi) paremman olon itselleen. Kaikki on tietenkin suhteellista, mutta vertailua oman hyvinvoinnin äärellä kannattaa tehdä.

”Ihanaa kun seksistä voi vihdoin puhua oikeasti ja oikeilla sanoilla ääneen” tuumasi hieman muunnellen eräs asiakkaani. ”Kun mä ymmärrän tätä halua, niin mä ymmärrän miksi mua ei ole haluttanut” sanoo toinen. ”On huikeaa, miten oma hyvinvointi tekee seksistä kevyttä” kertoo kolmas. ”On ihanaa, että on lupa olla juuri tällainen” sanoo neljäs.

Seksuaalineuvonnassa minun tärkein tehtävä on antaa ihmiselle lupa puhumiseen. Toiseksi tärkein tehtävä on ”normalisoida” ajatuksia ja poistaa huolta, jos sellainen on. Tämä tapahtuu kuuntelemalla, ymmärtämällä ja avaamalla uusia näkökulmia. Se voi olla valtavan vapauttavaa ja keventävää, kun mieltä kaihertanut kokemus epänormaaliudesta, huonoudesta tai kummallisuudesta puretaan pois kuormittavasti. On järjettömän ihanaa tehdä työtä, missä voi keventää ihmisen mieltä, parantaa hänen ajatuksiaan itsestään tai vain antaa tilaa puhua jostain, mistä usein ei ole ollut mahdollisuutta puhua kenellekään.

Ymmärtävä kuuntelu herkkien asioiden äärellä ja hyväksytyksi tuleminen juuri sinällään, voi olla erittäin terapeuttinen kokemus.

Pidän työtäni äärettömän tärkeänä ja olen kaikesta luottamuksesta loputtoman kiitollinen. Oman seksuaalisuuden ja seksinkin takia kannattaa nähdä vähän vaivaa, koska ne ovat niin merkittäviä asioita elämässä ja onnellisuudessa.  Jollain tavoilla meistä jokaisella on mahdollisuus parempaan ja onnellisempaan elämään, omannäköiseen seksuaalisuuteen ja seksielämäänkin olemmepa sitten millaisia hyvänsä. Kun uskallamme antaa itsellemme luvan siitä puhumiseen, olemme voittaneet jo järjettömän suuria muureja. Koskaan ja toistan vielä: koskaan ei ole myöhäistä tai turhaa saada itselleen parempi olo. Olet sen arvoinen.

Ja minä lupaan olla kaiken luottamuksen arvoinen.

Rouva Syld

Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *