Vastuu suhteessa kuulostaa usein lannistavalta. Pakolta tehdä jotain, mitä en tahdo ollenkaan. Vastuu näyttäytyy pelon muotoisena, koska jos sitä otan ja epäonnistun… tuntuu järjettömän kurjalta. Vastuu kuulostaa siltä, että joudun vastaamaan asioista toiselle tai itselle. Vastuu voi olla vaativaa, rankkaa ja tuntua painavalta. Mitä, jos vastuu suhteessa vapauttaisi, keventäisi ja helpottaisi olemista? Mitä jos vastuu antaisi mahdollisuuksia myös oikeasti valita? Vastuun ottaminen parisuhteessa on yksi onnellisuuden suurimpia tekijöitä.
Vaikea vastuu parisuhteessa
Miksi niin usein vastaan tulee ihmisiä, joille vastuu on erityisen vaikeaa. On vaikeaa seisoa sanojensa tai tekojensa takana. Tai on vaikeaa ottaa vastuuta tekemättä jättämisestä. On ihmisiä, joiden elämän tehtävä tuntuu olevan vastuun pakoilua tavalla tai toisella. Parisuhteessa se näkyy siinä, että käyttäydytään miten sattuu toista kohtaan. Selityksessä kuuluu usein ”Koska mä nyt olen tälläinen, etten puhu” tai ”Mä olen aina ollut niin tempperamenttinen, että huudan”. Usein syy on aina toisen, elämän tai itselle tapahtuneiden kohtaloiden, eikä koskaan oma. Äärettömän vaikeaa on sanoa, anteeksi ja vielä vaikeampaa ”olin tässä kohtaa väärässä”.
Vastuuttomuus näkyy myös sanoissa ”ei ole väliä”.
Vastuu on vaikeaa siksi, että meillä monilla asuu sisällä syyllisyys ja häpeä jo valmiiksi. Ne huutavat siellä armahdustaan, mutta epäonnistumiset, mokat tai toisen loukkaantuminen ruokkivat tuota tuskaa lisää. Kukaan ei halua kokea olevansa huono, joten harva nauttii vastuusta, johon sisältyy pelko tuosta loppu tuloksesta. Kun ottaa vastuuta, on aina olemassa riski, että myös mokaa.
Vastuuttomuus saa usein ajelehtimaan ja lipumaan onnettomaan elämään. Kun ei ota vastuuta, on monessa asiassa toisten armoilla. Kun ei ota vastuuta, ei saa myöskään valita, koska muut tekevät päätökset. Joillekin tämä kuulostaa helpolta, mutta ne muiden päätökset eivät aina miellytä. Pahimmillaan suhteessa tämä voi näyttäytyä niin, että lopulta herää todellisuuteen siitä, ettei mikään asia tunnu omalta. Elämä on toisen rakentamaan ja itse sen keskellä ihan hukassa. ”Tätäkö mä oikeasti haluan?” on loistava kysymys, koska se herättää vastuun äärelle.
Aikuisen vastuu parisuhteessa
Aikuisen vastuu on sitä, että kantaa huolen omasta tekemisestä, käytöksestä ja kohtelee muita oikeudenmukaisesti. Aikuisen vastuu on suhteessa sitä, että sen suhteen hyvinvointi on myös omalla vastuulla, ei pelkästään, mutta puoliksi kyllä. (Jos suhteessa on kaksi). Aikuisen vastuu on myös omasta itsestä huolehtimista, ettei se jää toisen vastuulle. Se on sitä, että huonolla hetkellä keskityn kuuntelemaan, ymmärtämään ja yhdessä ratkaisemaan tilannetta. Se on sitä, että hyvillä hetkillä myötäelän toisen iloa, kannustan ja innostun onnistumisesta.
Aikuisen vastuu on myös sitä, etten luovuta päätöksiä vain toiselle, saati niitä kuuluisia kotitöitä. Kukaan ei halua suhteessa nujertua oman osuutensa alle. Kun yhdessä on tehty lapsia, on niistäkin vastuu ihan yhtäläinen. Vastuu on myös yhdessä rakennetussa elämässä tehdä asioita yhteisen hyvän puolesta. Toisilla se on iltapalan tekemistä, kun toinen tulee raskaasta työvuorosta. Toisilla on se sitä, että lumet mennään luomaan pihalta yhdessä, koska yksin urakka on epätoivoinen.
Mikä parisuhteessa sitten on minun vastuullani?
Jokainen suhde on erilainen. Siinä tapahtuvat asiat ovat erilaisia, mutta niistä on puhuttava. Jos suhteessa haluamme, että meillä on seksiä, ei ole toisen tehtävä sitä aina tarjoilla. Jos suhteessa on liian vähän läheisyyttä, on meidän yhdessä otettava vastuu sen lisäämisestä. Jos eteisen valaisin on palanut, on sovittava, kumpi sen vaihtaa. Toisen tehtävä on taas joku toinen.
Molempien vastuulla on myös se, että tuodaan selkeästi esille, jos kuorma uhkaa kaatua omaan niskaan niin, ettei jaksa. Molempien vastuulla on silloin tarkastella toimintaa. Voidaanko jostain karsia? Mitä on välttämätöntä tehdä? Missä voin enemmän auttaa? Mitä hoitaa toisen puolesta? Hanakasti yhteisiin asioihin tarttuminen tuottaa mielikuvaa siitä, että toinen välittää ja yhteiset asiat ovat merkityksellisiä. Naristen ja kiukutellen asiaan tarttuva tuottaa kuvaa välinpitämättömyydestä ja siitä, ettei vastuuta ole ymmärretty.
Suhteessa ei kukaan pääse helpolla, koska elämä ei ole sellaista.
Molempien vastuulla on ottaa myös huomioon toisen tarpeet suhteessa. Molempien vastuulla on myös omien tarpeiden esille nostaminen. Niitä on jokaisella ja ne ovat erilaisia. Tarpeita ei ole tarkoitus kaikin keinoin täyttää ja kokea riittämättömyyttä jos ei täytä, mutta kuulluksi niiden kanssa on tultava. Tarpeet on äärettömän tärkeitä siksi, että niiden täyttymättömyys saa tyytymättömyyden pilven äkkiä leijumaan suhteen yllä. Ennen kuin huomaammekaan, koemme itsemme arvottamaksi ja toisen välinpitämättömäksi.
Jos haluaa vastuuvapaan elämän pitää elää yksin
Jos ei tahdo nähdä vaivaa suhteen hyvinvoinnin eteen tai jos ei jaksa tyhjentää yhteistä astianpesukonetta, on aina vaihtoehto. Jos elää yksin voi tehdä mitä haluaa ja jättää tekemättä mitä haluaa. Omituista on se, että yksin asuessaan moni tekee mielellään omat kotityöt, huolehtii viimeisen päälle laskut ja lumien kolaukset. Mutta yhteen muuton jälkeen ajatellaan, että kyllä se toinen ne voi hoitaa kaikki.
Ennen kaikkea tämä vastuu tarkoittaa myös lapsiperheitä. Yhdessä tehdyt on yhdessä huollettavia. Sama paketti syntyy siitä, jos muutat yhteen ihmisen kanssa, jolla on lapsia. Aikuisen vastuu määrittyy jo pelkästään sen perusteella, että eletään samassa kodissa lasten kanssa. Yhdessä voidaan sopia millaisia vanhemmuuden vastuita kumpikin perheessä harjoituttaa, mutta koti on aina yhteinen. Jokainen tietää, ettei lasten kanssa asuminen ole hiljaista, helppoa ja halpaa. Jos siihen ei tahdo mukaan, niin suhdetta voi pitää yllä myös asumalla erillään.
Älä vastuuta toista, jos vaatimustasosi on poikkeuksellinen
Tokikaan parisuhde ei myöskään tarkoita sitä, että toisen toiveita, siivoustasoa tai haluja täytetään omalla kustannuksella. Jos toinen haluaa, että koti on viimeisen päälle siisti ja täydellinen, siitä saa ottaakin isomman urakan puoliso, jolle se on tärkeää. Mutta vastuu on myös sanoa, ettei niin yltiösiisti koti ole itselle merkityksellinen.
Jos toiselle suuri arvo on menestyä töissä ja se vie kaiken yhteisen ajan, sekä toisen energian kaikkiaan. On tärkeää puhua silloinkin ääneen, että miltä kumppanista tuntuu huolehtia kodista kaiken kaikkiaan itse ja onko menestys meriitti myös sille, joka hoitaa taustaa, jotta toinen voi menestyä. Kaikkea ei vaan saa samassa elämässä.
Jos oman elämän vastuut jäävät olettamuksien varaan, niin jossain kohtaa toinen uupuu tai ärsyyntyy.
Joskus emme näe toisen tekemiä asioita ollenkaan, vaan arvostamme enemmän niitä, jotka meille on tärkeitä. Stereotyyppisesti usein toinen huoltaa autot, pääosin jopa pihan, tekee remontit ja korjaukset. Samalla stereotypialla toinen kantaa vastuun siivouksesta, pyykeistä ja ruuanlaitosta. Silti koetaan, ettei toinen tee mitään. Toisen työt voivat olla näkymättömiä tai niistä ei tehdä numeroa. Siksi on tärkeää vaikka kirjoittaa näkyville kummankin kotivastuut ja tarkastella niitä sen kautta. Miltä näyttää tasavertaisuuden nimissä?
Miten otan vastuuta?
Vastuu ei ole miellyttämistä, ei toisen päälle asioiden kuormaamista eikä epäreiluutta. Jos tulee kokemus siitä, että aina mun pitää ja toinen ei koskaan, se on aina keskustelua vaativa huomio.
Joskus joudumme opettelemaan vastuuta vasta parisuhteessa. Joskus reittimme on sellainen, että aikaisemmin ei ole tarvinnut tai joskus sellainen, että elämä on kantanut ilmankin. Joskus on ollut koti, jossa vastuuta ei ole annettu, joskus exä, joka on huolehtinut käden käänteensä kaiken ja joskus vaan se pelko epäonnistumisesta on vienyt vastuuttomuuteen. Joskus ihmisillä on ollut elämässä raskasta ja suhteesta kaipaa helppoa ja kivaa. Se on ymmärrettävää, mutta ei edelleenkään toista kohtaan reilua.
Suhteessa voi ottaa vastuuta näin:
- ”Puhutaanko tästä yhdessä…”
- Ihmisen persoona ja ominaisuudet on eri asia kuin käytös
- Hyvää käytöstä voi ja kannattaa opetella suhteessa aina
- Istukaa yhdessä pöydän ääreen, kirjoittakaa ylös asiat, joista pitää ottaa vastuu ja jakakaa niitä tasapuolisesti (toimii esim. kotitöissä)
- Aina kun tulee mieleen ajatus ”Miksi mun pitää?” on hyvä herätellä näkemään kokonaisuus.
- Opettele muistuttamaan itseäsi yhteisestä elämästä, vastuusta ja tahdosta kohti hyvää.
- Kysykää usein ”Voinko auttaa sinua?”
- Nostakaa esille aina suhteessa hankaava asia saman tien. Maton alle pyyhkiminen ei ole vastuullisuutta
- Uskokaa rehellisyyteen vastuun äärellä ja lopettakaa loukkaamisen pelkääminen
- Olkaa erityisen empaattisia toisen elämän haasteiden äärellä, joskus on hyvä yhdessä todeta, että nyt emme jaksa ja teemme vain välttämättömän
Vastuu antaa mahdollisuuden omannäköiseen elämään
Kun ottaa vastuun voi myös vaikuttaa. Silloin on helpompaa yhdessä toteuttaa juuri meidän näköistä elämää. Suhde saa valtavaa vapautta tasapuolisuudesta ja siitä, että tulee kuulluksi, jos itseä kuormittaa. Luottamus ja turvallisuus kasvaa, kun vastuu on tasapuolinen. Kun on toinen, johon voin nojata, kun en jaksa. Vastuu kasvattaa arvostusta. Joskus on vaan nähtävä selkeämmin sekä oma, että toisen osuus yhteisestä elämästä. Joskus paperilla jaettu kotityölista pelastaa koko suhteen.
Kun vastuu jakautuu niin ettei kumpikaan uuvu, jää aikaa olla me. Ja jää aikaa toteuttaa jotain ihanaa, kivaa ja mukavaa yhdessä. Ja siitäkin on tärkeää olla yhdessä vastuussa, kumpikaan kun ei ole suhteen tivoli eikä ohjelmatoimisto. Hyvää ja ihanaa voi luoda suhteeseen molemmat tai suunnitella sitä yhdessä. Vastuuta voidaan aina jakaa yhdessä ja silloin kuorma on pienempi. Yhdessä levitellyt pyykit, joiden lomassa pussaillaan, harvoin kiukuttaa ketään.
Vastuu vapauttaa luulemisesta ja keskittää olemisen aitoon ymmärrykseen. Se vapauttaa kummankin seisomaan omillaa jaloillaan ja olemalla se yksilönä siinä toisen vieressä. Vastuu vapauttaa ylikuormasta, jonka suhde tuo ja kääntää suhteen energian viennistä energian tuomiseen. Vapautuminen tuntuu usein ilona, keveytenä ja erimielisyyksien vähenemisenä, joten kohtuullisen isosta asiasta on suhteessa kysymys.
Lempeydellä,
Rouva Syld
Joko olet tutustunut ihaniin seksuaalista avoimuutta ja parisuhdenautintoa tuottaviin Seksipuhe-, Elämysseksi-, parisuhdepuhe– ja totta vai tarua -kortteihimme? Pääset tilaamaan ne verkkokaupastamme.
Joko olet kuunnellut Tiedosta nautinto -podcastia Spotifyista, jossa puhun asiantuntijoiden ja mieheni Herra Syldin kanssa seksuaalisesta ja suhdenautinnosta?
Views: 2316