Viisi kohtalokasta polkua seksittömään suhteeseen

Panettaa. Tavallaan rumasti sanottu, vaikka kysehän on maailman kauneimmasta asiasta.  Kyse on myös rakkauden osoittamisesta ja usein ihmisen kanssa, joka itselle on se maailman ihanin ja viereen valittu.

Joskus se panetus on fyysistä kipua, jos ei saa sitä mitä vartalo kaipaa. Joskus se on henkistä kipua, jos ei saa mitä sielu tarvitsee: kohtaamista, hyväksyntää ja ihmeellistä yhteyttä. Seksiä kun määritellään niin monella tavalla ja se vastaa meillä kaikilla hyvin erilaisiin tarpeisiin.

Kanivaiheesta kaamokseen

Pääasiassa kaava menee niin, että ensin ihastutaan, rakastutaan ja siihen kaikkeen seksi on ihmeellinen ilmaisun keino. Se tuntuu helpolta, luonnolliselta ja täydelliseltä. Kiihotus ja houkutus tulevat itsestään, ja pääasiassa vain siksi, että toinen on uutta itselle. Kanivaiheessa harvan mieleen edes hiipii ajatus, että seksi voisi jossain kohtaa olla suhteessa se suurin kompastuskivi ja hajottava ongelma.

Seksittömyyteen ajaudutaan pikkuhiljaa, tavallaan ainutlaatuisia reittejä pitkin, mutta aika moni tunnistaa näitä kohtalokkaita polkuja, joilla päädytään lopulta parisuhteen kaamokseen.

Miellyttämisestä marttyyriuteen

Ihminen keskittyy tutkimaan liian harvoin omaa seksuaalisuuttaan ja nautinnon lähteitään. Usein tyydymme siihen, mitä toisilta saamme ja ajattelemme mahdollisuuksiemme olevan siinä. Joskus taustalla on ajatus siitä, etten mitään erityistä nautintoa ansaitsekaan. Joskus ajatus siitä, että tosi rakkaus tuottaa toiselle kyvyn antaa juuri oikeanlaista nautintoa juuri minulle. Joskus seksi on vain fyysistä suoritusta, jolta ei mitään kummoista oletetakaan saavutettavan. Pääosin kaikki juontaa siihen, ettei kukaan ole matkan varrella kertonut, että voisin nauttia seksistä ihan loputtomasti, löytää vaikka millaisia maailmoja ja vastuu niistä on täysin itsellä. Seksuaalikasvatuksessa kun ei keskitytä toiminnan ja tunnepuolen taitojen opetteluun yhtään, valitettavasti.

Monilla kanivaiheessa himo ja halu ovat toisen miellyttämistä. Se on hyvin ymmärrettävää, sillä kuka tahansa haluaa olla ihmeellinen toiselle ja antaa kaikkensa, koska rakastaa. Usein ajatellaan, että ajan kanssa toinen oppii, koska rakastaa. Alkuvaiheen himon itsestäänselvyys kun ei pakota ketään tutkimaan nautintoa enempää. Silloin seksissäkin suostutaan kaikkeen, mitä toinen pyytää tai ei ainakaan oteta riskiä, ettei toinen innostukaan siitä, mitä haluaisin.

Alkuvaiheessa seksiin riittää kun toinen on olemassa.

Valitettavan usein heterosuhteissa etenkin on totuttu siihen, että mies tietää, mistä nainen nauttii. Pornoleffojen opetuksissa nainen on valmis heti, ja sitten mennään kohti nautinnon huippua pannen vallan vimmatusti. Eihän siinä mitään, mutta mitä jos nainen ei välitä yhdynnästä yhtään, vaan tahtoisi lähinnä tunteja kestävää kieli- ja sormileikkiä? Kuinka moni uskaltaa sanoa tässä yhdyntäkeskeisessä kulttuurissa, että minulle seksi olisi parhaimmillaan ihan toisenlaista?

Valitettavan usein seksin laatua mitataan yhdynnän kestolla ja voimalla, sekä asentojen määrällä. Valitettavan usein näillä ei ole mitään merkitystä. Valitettavan usein unohdetaan lähteä tutkimaan, mistä itse nauttii ja päädytään tekemään sitä, mitä seksikulttuurimme olettaa ja opettaa. Valitettavan usein se ei ole tyydyttävintä seksiä, ja lopulta sitä ei enää halua. Valitettavan monissa heterosuhteissa mies ajattelee tekevänsä naisensa onnelliseksi yhdynnässä. Valitettava totuus on, ettei tee. Valitettava totuus on myös se, ettei nainen sano tätä ääneen ja valitettava totuus on, ettei mies tahtoisi sellaista edes kuulla.   

Marttyyrius iskee vuosien myötä, kun seksi toistaa kaavaa, joka ei ole itselle mieleinen. Usein syystä, ettei ole sanottu ääneen, ettei se ole sitä. Tai syystä, että on yritetty pyytää jotain itselle mieleisempää, mutta kumppani ei tee sitä, koska itse haluaa muuta. Ja järjettömän usein ajatellaan, että seksistä kieltäytyvä on syyllinen vallan käyttöön ja pihtailulla suhteen pilaamiseen. Tästä sanoisin koontina, ettei kumpikaan tule nähdyksi ja kuulluksi, koska mielikuvat seksistä ovat tehneet siitä jotain sellaista, mistä ei oikeasti nautikaan.  

Fakta on se, että jos ei saa sellaista seksiä kuin haluaa ja tarvitsee, niin ei sitä lopulta haluakaan.

Urautumista uomiin

Toinen kohtalokas polku on nautinnollisempi, vaikkakin lopputulos on ihan yhtä paljon tyytymättömyyttä aiheuttavaa. Kanivaiheessa on innokkaasti opeteltu joitakin keinoja saada toinen haluamaan, nauttimaan ja laukeamaan. Usein on testattu erilaisia keinoja saada nautintoa aikaan ja usein on ylitetty jopa omia rajoja, koska kiima vie. Usein näissä suhteissa on lopulta uskallettu sanoa, ettei kaikkea enää tahdokaan. Usein se syvällinen keskustelu seksin laadusta on kuitenkin jäänyt uupumaan, ja seksiä harjoitetaan muutamilla hyväksi havaituilla keinoilla. Joskus vuorotellaan molempien nautinnon kanssa, mutta pääasiassa samalla tyylillä. Lopulta arjen kiire ja haasteet vähentävät seksiaikaa. Jäljelle jäävä aika käytetään tehokkaasti, ja kun kerta osataan tyydyttää toinen, niin sekin tehdään systemaattisesti maaliin saakka, aina samalla tavalla.

Lopulta on jäljellä kaksi ihmeissään olevaa ihmistä, joille tyydyttävä seksielämä ei olekaan enää sellaista. Orgasmit eivät anna kokonaisvaltaista tyydytystä, jos niitä suorittaa. Vaikka nauttisi seksin osa-alueista, niin niiden kaavamaisuus vie nautinnon ja jännityksen. Usein tuttua ja tavallista ei jaksa haluta, koska se mitä saa, ei yllätä mitenkään. Usein suhteessakin on ajauduttu kaavaan, missä hei- hei- suukot annetaan rutiinilla, ”minä rakastan sinua” –ei tunnu enää miltään ja molempia mietityttää, että olikohan tämä tässä.

Kunniallisuus kävelee kiiman yli ja häpeä niittaa loputkin

Kolmas polku on tyypillinen meille suomalaisille, koska historiaamme kuuluu hyvinkin sulkeutunut ja negatiivinen asenne seksiin. Oman seksuaalisuuden ilmentäminen on usein kielteistä ja sen ilmentäminen avoimesti on tänä päivänäkin edelleen mahdotonta lähes kaikille. Seksinkin pitäisi olla rakkaudellista, kaunista ja yhteydellistä. Toki sen kuuluu olla sitäkin, mutta myös tuhmaa, syntistä ja rajoja koputtelevaa. Koska sellainen seksi kiihottaa. Kun meillä ei ole ”lupaa” ilmentää itseämme, emme uskalla etsiä nautinnon mahdollisuuksia. Kun meillä on mielikuva kunniallisuudesta, toteutamme sitä, koska muusta koemme häpeää. Nämä latistavat parisuhdeseksin ajan kanssa niin kiltiksi, ettei se kiihota kumpaakaan.

Kansantautimme häpeä myös ruoskii seksiämme alinomaa. Häpeämme itseämme, vartaloamme, osaamattomuuttamme, toiveitamme ja tarpeitamme. Häpeämme sitä, ettei rakkautemme ollutkaan riittävää tuottamaan mieletöntä hekumallista elämysseksiä arjen kiireen keskellä. Ja lopulta syytämme siitä vuorotellen enemmän ja enemmän niin itseämme kuin kumppaniammekin.  

Ihastumisesta todellisuuteen

Neljäs polku on ehkä karuin. Ääriharvoin uskalletaan puhua ääneen siitä, että parisuhteessa tullaan lopputulokseen, ettei toista tai suhdetta oikeasti enää haluta. Tähänkin syitä on monia. Ehkä tutustutaan puolisossa puoliin, jotka ovat hyvin kaukana omasta arvomaailmasta. Näillä ei välttämättä ole mitään tekemistä seksielämän kanssa, mutta ihmisen kunnioituksen ja arvostuksen kanssa on. Jos suhde juoksee konfliktista toiseen tai toinen kohtelee itsestään selvänä tai pahimmassa tapauksessa lyttää vähän päästään, on selvää, että seksiä ei tee sellaisen ihmisen kanssa mieli.

Kummallisen tavallista on käyttäytyä suhteessa huonosti sitä kohtaan, jolle pitäisi olla ihaninta ikinä.

Todellisuus voi olla myös perhearkea, jossa kaksi väsynyttä vanhempaa yrittää selvitä lapsiperhe-elämän täyteen ahdetusta oravanpyörästä. Tai työarkea, jossa täytetään maailma sillä, että menestytään ja toteutetaan urahaaveita toisensa jälkeen. Todellisuus on usein sitä, että on unohdettu täysin olla me ja kaikki muu on ajanut parisuhteen edelle. Lopulta edessä on ihminen, jota ei jaksa katsella hetkeäkään, koska toinen näyttää lähinnä pyykkivuorilta ja raskailta riidoilta.

Todellisuus voi olla myös sitä, että puolison repsahtanut ulkonäkö, kiukkuinen ilme kasvoilla ja loputon narina jaksamisesta ei houkuttele enää minkäänlaiseen seksiin. Valitettavan usein haluamme panostaa ulkonäköömme, kun menemme ovesta ulos, mutta emme kotona. Järjettömän usein puoliso joutuu kohtaamaan huonoimmat puolemme päivittäin. Puoliso on muuttunut joksikin mitä emme halua.

Kaatuneita jo kanivaiheessa

Viides polku on lyhin. Jo kanivaiheessa seksi on väkinäistä, ja yhteistä säveltä ei löydy. Usein se johtuu siitä, ettei kummallakaan ole seksiin juuri mitään taitoja. Itsensä arvostaminen on nollissa molemmilla. Heterosuhteissa usein nainen olettaa miehen toteuttavan seksin ja mies on kolmen minuutin jyystäjä. Seksistä ei puhuta halaistua sanaa, ja usein kummallakaan ei ole ajatusta siitä, että seksi on kahden (tai useamman) ihmisen käsissä ja toiminta, mitä siinä tapahtuu, myös. Nämä suhteet usein päättyvät siihen, ettei toinen olekaan ”mun tyyppiä”.

Jotkut selviävät, jotkut eivät

Jotkut selviävät päättämällä olevansa tiimi, joille ei seksillä ole merkitystä ja onnellisuutta hankitaan vaikka imuroinnista. Jotkut selviävät elämällä vierekkäin, vaikka väkisin, sielut huutaen kosketuksia ja ihoelämyksiä. Monet eroavat ja monet löytävät luvattoman rinnakkaissuhteen. Monet väittävät, etteivät välitä ja hukuttavat tuskansa jonnekin, työn, päihteen tai muun turruttavan äärelle. Lopulta usein epätoivo lannistaa ja luo katkeruutta. Näitä ihmisiä on valitettavan paljon.

Jotkut uskovat puheen voimaan ja hakevat apua. Usein nämä ovat niitä, jotka selviävät oikeasti.  

Pohdi näitä ajatuksia:

  • Rakkaus on tunne, se ei tuo kenellekään kykyä lukea ajatuksia
  • Parisuhde ja sen seksielämä ovat sinun ja puolisosi käsissä, se on tekemistä eikä tapahdu itsestään
  • Älkää miellyttäkö!!!
    Pyytäkää, toivokaa, puhukaa ääneen kaikesta, mitä suhteessa ja seksissä tarvitsette ja haluatte
  • Tutustukaa toisiinne ja seksiinne aina uudelleen ja uudelleen
  • Ottakaa aikaa toisillenne, tehkää yhdessä monenlaista kivaa ja treffailkaa säännöllisesti
  • Ottakaa ihoaikaa päivittäin ja lähtekää mahdollisuuksien mukaan seksilomille
  • Kysykää usein ja uudelleen, mistä kumppani nauttii, ja tehkää tuon nautinnon löytämisestä seksinne ydin
  • Tehkää seksistä joka kerta tutkimusmatka omaan ja toisen nautintoon
  • Arvostakaa itseänne niin, että olette molemmat kaiken aikaa hyvän ja nautinnollisen seksin arvoisia
  • Älkää tyytykö mihinkään huonoon, epämiellyttävään tai satuttavaan ikinä!
  • Puhukaa ääneen suhteestanne ja seksistänne, myös siitäkin mistä ajattelet, ettei tarvitse puhua
  • Erotkaa jos suhde ei tee teitä onnelliseksi, eikä toisen kanssa ole hyvä olla
  • Uskaltakaa hakea ammattiapua yhdessä ja erikseen

Rakkaudella,
Rouva Syld

Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.