Luen sua kuin avointa kirjaa. Tunnemme toisemme läpikotaisin. Parisuhteen kliimaksi, jossa toisesta on tullut toisen ajatuksien lukija? Kun alkaa tietää, mitä toinen suhteessa ajattelee, alkaa olla elämän maantiellä sillä kohtaa, jossa alkaa se täryytys, ennen kuin ollaan pientareella. Jos toisen ajatukset päättelee aina itse ja toimii omien ajatusten mukaan, on pian pitemmälläkin kuin pientareella. Nimittäin puhumattomuuden ojassa tai ymmärtämättömyyden suossa. Tiedätkö oikeasti lopulta koskaan, mitä toinen ajattelee?
Me ajatellaan niin samalla tavalla
Ihminen rakastuu suhteen alussa siihen todellisuuteen, että samanlaisuus ajatuksissa yhdistää. Ihastumisen hattarapössö vaikuttaa aivokemiaan ja sitä kautta nautimme tunteesta, kun maailmankuva, arvot ja ajatukset ovat jaettuja. Ymmärrys on aina suurimmillaan rakkausvaiheessa. ”Mä niin tiedän tarkalleen mitä sä ajattelet”. Kokemus jaetusta ymmärryksestä yhdistää ihmisiä valtavasti. Tuossa vaiheessa usein saatetaan puhua asioita juuria myöten, rakkauden huumassa avautuminen on helpompaa. Halu jakaa omia sielunsa syvyyksiä on ymmärrettävää ja ei ihme, että tulee tunne kuulluksi tulemisesta. Koska silloin oikeasti myös puhutaan ja kuunnellaan. Kun toiseen tahtoo kovasti tutustua, on jokainen sana tärkeä lisäinformaatio tuosta ihmisen muotoisesta ihanuudesta.
Alun tutustuminen johtaa usein harhaan, että tunnemme toisemme läpikotaisin.
Kun ihastus ja rakastumisvaihe tasaantuu – ja näin käy valitettavasti ihan kaikille – alkaa kiintymysvaihe. Sen aikana muodostetaan vuorovaikutusta, joka määrittää suhdetta paljon enemmän. Jos ymmärrämme oikeasti avautumisen merkityksen, alamme rakentamaan suhteen kannalta sellaista kivijalkaa, että siellä asuu luottamus ja turvallisuus. Mutta sinne on sementoitu myös kuulluksi tulemisen tarpeen täyttyminen. Se tarve kuulluksi tulosta kun alkaa kipuilla suhteessa aika äkkiä, jos aidot keskustelut unohtuvat.
Näen jo sun ilmeestä, mitä ajattelet
Suhteen edetessä toinen on tuttu ja tulemme muodostaneeksi tahtomattamme toisesta käsityksen, johon uskomme vahvasti itsekin. ”Rakkaani on introvertti, joka ei tykkää keskustella.” Joten jätän puhumatta. ”Rakkaani ei tykkää riidellä” joten jätän kertomatta, jos olen eri mieltä. ”Rakkaani ei tykkää käydä kylässä” joten jätän kutsumatta mukaan. ”Rakkaani ei tykkää suuseksistä, koska hänellä on huonoja kokemuksia” joten jätän selvittämättä, mitä me voisimme tehdä toisin. Teemme jatkuvalla syötöllä tuntemisemme pohjalta päätelmiä, joilla helpotamme elämää. Teemme ajatuksen lukua, koska emme halua ärsyttää tai suututtaa. Silottelemme ajatuksien pohjalta tietämme, jottei se olisi niin kivikkoinen.
Mä en osaa keskustella
On valtava määrä ihmisiä, jotka ovat päättäneet, etteivät ole keskustelijoita. Vaikka puhuisivatkin paljon. On valtava määrä puolisoita, jotka ajattelevat ettei puoliso halua keskustella ja lakkaavat sitten itsekin sitä tekemästä. On valtava määrä suhteita, joissa mennään kurahousukeskustelu tasolla. Eli hoidetaan arkitason viestintä kyllä, mutta sen syvemmälle ei sukelleta koskaan. Suhteita on erilaisia, kaikki eivät kaipaa juurta myöten tapahtuvia syvällisiä kohtaamia puheen tasolla. Mutta kaikki kaipaavat suhteessa ymmärrystä ja kuulluksi tulemista. Ja se tarve ei valitettavasti puhumatta täyty mitenkään.
,Jokainen joka osaa sanoa muutaman sanan, oppii myös puhumaan enemmän.
Olen nähnyt kymmeniä ellen kohta satoja ihmisiä seksuaaliterapiassa, jotka sanovat, etteivät osaa keskustella. Ja siinä he käyvät sohvalla läpi syvimpiä tunteitaan niin rohkeasti, että heitä itseäänkin hämmästyttää. Kyse on tilasta ja luottamuksesta, joka keskustelun pohjalle luodaan. Ja siitä, että toinen kuuntelee, keskittyy siihen, kysyy ja ottaa vastaan. Kaiken, mitä toinen haluaa ikinä sanoa. Terapeuttina en voi koskaan sanoa, että mä tiedän mitä sinä ajattelet. Koska en voi tietää. Ihmisen on tärkeää itse kertoa, mitä hän ajattelee. Vain siten voin ymmärtää, ja yleensä ihminen ymmärtää ääneen puhuttuaan itseäänkin valtavan paljon enemmän.
Puoliso ei ole suhteessa terapeutti, mutta kuuntelun, läsnäolon ja kysymisen taidon voi jokainen opetella.
Puhumattomuuden ojasta sinne luulojen allikkoon
Jos luemme ajatuksia, ne saattavat tulla väärin luetuiksi. Jos teemme tulkintoja ilmeistä tai eleistä, saatamme tulkita asioita hyvinkin väärin. Jos käymme keskustelun omassa mielessämme valmiiksi, emme jätä kumppanille tilaa edes osallistua. Jos pelkäämme kaiken aikaa toisen reaktiota, jätämme riskit ottamatta. Jos tiedämme jo, ei meitä kiinnostaa nähdä oikeaa totuutta. Jos peli on pelattu valmiiksi, niin miksi edes sitä aloittaisimme? Tulos on jo tiedossa kuitenkin.
Usein suojelemme itseämme, emme tahdokaan kohdata ajatuksia, jotka voivat meitä satuttaa, kiukuttaa tai tuottaa pettymyksiä. On myös hyvin turvallista nähdä puoliso tietynlaisena. Ennalta-arvattavuus saattaa luoda turvaa ja helppoutta. Usein olemme kysyneet kerran ja sen pohjalta päättäneet, että tuo mielipide on muuttumaton, mitä sitä enää kyselemään. Moniin mielipiteisiin ja asioihin vaikuttaa tilanne, harvoin joku asia on koko totuus ihmisestä. Ja ajoittain toiset asiat vain vaativat enemmän näkökulmia, perusteluita ja yhteistä pohdintaa. Joten luovuttaa ei kannata.
Loukkaantumisen pelossa jätetään äärettömän paljon tärkeitä keskusteluita käymättä.
Vapaus muuttua ja muuttaa näkemyksiä
Ihmiset kääntävät takkejaan elämässä monien asioiden suhteen. Muutokset voivat olla valtavia, koska ikääntymisen, elämänkokemuksien ja kaiken kasvamisen myötä kukaan ihminen ei ole loputtomiin samanlainen. Ajatukset ovat vain ajatuksia, ei totuuksia mistään, joten niiden muuttaminen voi olla hyvinkin pienestä kiinni. Joskus toisen tuoma perustelu kääntää ymmärryksen kautta kaiken päälaelleen. Mutta ilman uskallusta keskustella emme saavuta mitenkään edes mahdollisuutta uusille ajatuksille.
On oltava vapaus kasvaa, oppia ja muuttua. On oltava vapaus siitä kuormasta, että toinen on muodostanut toisesta tietynlaisen kuvan ja elää sen mukaan kumppaninsa kanssa. On oltava vapaus sanoa väärin ja olla tyhmääkin mieltä, on oltava vapaus ymmärtää uudelleen ja muuttaa käsityksiään. On oltava vapaus totutella toisen kanssa olemiseen ja saada mahdollisuus siihen, että toinen jaksaa kysyä uudelleen ja ehkä vielä senkin jälkeen. On oltava vapaus muuttuville ajatuksille, mutta myös niiden esille tuomiselle.
Äysytystä herättävää on huomata, että toinen on pureksinut kaikki ajatukset jo puolesta valmiiksi.
Entä se hankala seksipuhe
Luuleminen ja ajatuksien luku johtaa myös kaavamaiseen seksiin. Tämä on valitettava totuus. Jos harrastamme vuosikausia seksiä samoilla tiedoilla kuin aina ennenkin, niin ei seksi pysy loputtomiin haluamisen arvoisena. Seksuaalisestikin ihmisellä on valtava kasvun mahdollisuus ja sen tukeminen suhteessa on sitä, että ollaan uteliaana toisen äärellä. Se, mikä vuosi sitten oli mahdotonta, voi olla tänä päivänä kutkuttava ajatus. Siihen vain ei pääse mitenkään, jos on päättänyt jo mielessään, ettei tuo ole kumppanin juttu ainakaan.
Seksistä puhuminen on valitettavan hankalaa meille kaikille, koska siellä luotaamme niin ytimemme syvyyksissä. Seksissä vahvasti tekeminen pohjautuu luulemiseen, ilmeiden ja eleiden tulkintaan, jos emme uskalla oikeasti avata ajatuksiamme siitä. Ja lohdutukseksi sanon, että ihan kaikkien on mahdollista tätä puhumista oppia ja löytää kanavia ymmärtää enemmän omasta ja toisen nautinnosta. Yksikään ihminen ei ole syntyjään ja persoonaltaa ihminen, joka ei vaan millään pysty koskaan puhumaan seksistä (tai suhteista). Kyse on aina siitä, mitä olemme oppineet ja omaksuneet. Ja paljon on kyse siitä, mitä oikeasti haluamme tehdä. Tiukasti tahtoen ja päättäväisesti harjoitellen meistä tulee mestareita myös seksipuheessa. Jos tuntuu mahdottomalta, niin tervetuloa terapiaan opettelemaan.
Kysy aina uteliaasti
Nappaa itsesi kiinni siitä luulemisesta. Ota tietoisesti tarkkailuun se, mitä kumppanisi ajattelet ajattelevan. Kun päässäsi on rakennettu keskustelu valmiiksi, revi se käsikirjoitus kappaleiksi ja sukella tuntemattomaan, eli käy se keskustelu kumppanisi kanssa. Ole utelias siinä, mitä tuo täysin tuttu ihminen saattaakin tänään ajatella. Haasta vähän ja perustele itse paljon. Uskalla rohkeasti ja lempeästi itse avata ajatuksia enemmän. Rakenna turvallista tilaa vastata ja kerro, että sinulle on aidosti tärkeää kuulla mitä toinen ajattelee.
On tärkeää ottaa joka päivä sellainen utelias asenne, että tuo toinen onkin voinut muuttaa mieltää tai ajatuksiaan.
Ennen kuin loukkaannut verisesti tai suutut vimmatusti, pyydä toista perustelemaan ajatuksiaan. Kaiva syvempää merkitystä ja tunnetta niiden taustalla. Älä luovuta, kun et ymmärrä vaan ota se haasteena kysellä lisää. Joskus oma tunnetila estää kaiken ymmärryksen ja kuulemisen. Yritä nähdä sen taakse. Hyvässä vuorovaikutuksessa on aina kyse omien olettamien ravistelusta, aidosta halusta ja tahdosta ymmärtää ja rohkeudesta kysyä lisää. Unohda myös ajatus siitä, että lopputulos pitäisi olla se, että olette samaa mieltä. Useinkaan ei tarvitse. Vaan lopputulos pitäisi olla siinä, että ymmärrätte toisianne.
Kun nappaamme luulemisen pois päältä ja lopetamme ajatuksien lukemisen, jää aina tilaa enemmän nähdä se toinen ihminen, juuri sellaisena kuin se on tänään ja tässä hetkessä.
Keskusteluun kannustaen,
Rouva Syld
Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) ja parisuhdeterapeutti
Tiedosta nautinto -valmentaja
Joko olet tutustunut ihaniin seksuaalista avoimuutta, keskustelutaitoja ja parisuhdenautintoa tuottaviin Seksipuhe-, Elämysseksi-, parisuhdepuhe– ja totta vai tarua -kortteihimme? Pääset tilaamaan ne verkkokaupastamme.
Joko olet kuunnellut Tiedosta nautinto -podcastia Spotifyista, jossa puhun asiantuntijoiden ja mieheni Herra Syldin kanssa seksuaalisesta ja suhdenautinnosta?
Lue tästä aikaisempia parisuhdeblogejamme:
7 reittiohjetta merkityksellisempään suhteeseen
Onko kumppanisi parisuhteessa vapaamatkustaja?
Parisuhdekulissia ja somerehellisyyttä
Ystävänä puoliso
Elätkö oikeasti hyvässä parisuhteessa?